Teos

Kustannusosakeyhtiö Teos
Vilhonkatu 6 A, 3. krs, 00100 Hki
Tel. +358 (20) 743 1250 | fax (09) 675 970
info(a)teos.fi

"Hyvä kirja
on ystävyyttä,
joka kestää"
Hae: 

 
 

Blogit >  Tähän on tultu > Äänestämisestä ja puisto-osastoista

Äänestämisestä ja puisto-osastoista

Peräänkuulutan kirjassani poliittiselta keskustelulta turvautumista raakaan empiiriseen dataan, joten nyt hieman sitä. Mainitsin edellisen postauksen kommenteissa, että olen äänestänyt aina kun olen ollut äänioikeutettu. Kuulun niihin vanhakantaisiin, jotka uskaltavat naurettavalta kuulostamista pelkäämättä sanoa, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Suhtaudun automaattisesti erittäin nihkeästi sellaisten ihmisten valituksiin yhteiskunnan ja politiikan tilasta, jotka eivät ole viitsineet vaivautua edes sellaiseen minimaaliseen mielipiteenilmaisuun kuin äänestämiseen. Toisinaan olen haaveillut jopa siitä, että äänestäminen tulisi Suomessakin pakolliseksi esim. Australian ja Belgian tapaan.

Olen äänestänyt tähänastisen elämäni aikana 24 kertaa. Kun EU-kansanäänestys otetaan pois, jäljelle jää 23 eri vaalit. Äänteni jakauma on seuraava:

Vihreät - 11
Sitoutumattomat - 6
SDP - 5
Vasemmistoliitto - 1

SDP:n äänestämisistä kolme on tapahtunut presidentinvaalien toisella kierroksella, kun tarjolla on ollut enää SDP:n ehdokas ja oikeistolainen ehdokas. Sitoutumattomien äänestämiset ovat kaikki tapahtuneet Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa. Yksi heistä olin minä itse; olin Sitoutumattoman vasemmiston listoilta HYY:n edustajiston varajäsenenä yhden kaksivuotiskauden. Todennäköisesti olisin päässyt varsinaiseksi jäseneksi, ellei Elias Krohn, joka äskettäin teki minusta haastattelun Kansan Uutisten Viikkolehteen, olisi ollut myös Sitvasin ehdokkaana vieden näin osan vasemmistolaisten filosofianopiskelijoiden äänistä.

Olen käyttänyt itsestäni avoimesti luonnehdintoja "vasemmistolainen" ja "sosialisti". Itse asiassa vuoden 2008 Suomen mittapuulla miellän itseni todella verenpunaiseksi äärivasemmistolaiseksi, jolle ei tämän äärivasemmistolaisuuden vuoksi tunnu löytyvän luontevaa poliittista kotia oikein mistään. Ja kuitenkin vasemmistopuolueet yhteensä ovat saaneet äänistäni vain noin 26 % ja tästäkin osan vain pakon edessä. Lähes kaksinkertaisen määrän, 48 % eli noin puolet on saanut puolue, joka tällä hetkellä on mukana hallituksessa, jonka nimittämisessä "porvarihallitukseksi" kukaan ei näe mitään ongelmaa. Vasemmistopoliitikkojen retoriikassa kyseessä on kerrassaan "oikeistohallitus" ja Vihreät ovat pelkkä nöyristelevän tottelevainen oikeiston apupuolue, "Kokoomuksen puisto-osasto" ja niin edelleen. Tästä kaikesta huolimatta, ja vaikka vasemmistopuolueet yrittävät sinnikkäästi esittää parhaillaan käynnissä olevat kunnallisvaalit kansanäänestykseksi Vanhasen minullekin vatsanväänteitä aiheuttavan II hallituksen suosiosta, tulen todennäköisesti äänestämään samaa kauheaa porvaripuoluetta myös niissä.

Vihreät ovat ehkä Kokoomuksen puisto-osasto, mutta mielestäni Vasemmistoliiton toiminta Lipposen sekä SDP:n toiminta Lipposen ja Vanhasen hallituksissa osoittaa varsin selvästi, että samoilla ankarilla kriteereillä nämä puolueet ovat jonkinlainen Kokoomuksen tehdasosasto. Ja koska tämän päivän Suomi - ja vielä enemmän näköpiirissä olevan tulevaisuuden Suomi - on elinkeinorakenteeltaan jälkiteollinen yhteiskunta eikä teollinen, puisto-osastolle on pitkällä tähtäimellä enemmän käyttöä kuin tehdasosastolle. Siinä vaiheessa kuin SDP on muuttunut "SDP:n puisto-osastoksi" tai Vasemmistoliitto on muuttunut "Vasemmistoliiton puisto-osastoksi", siirryn mielelläni äänestämään niitä "Kokoomuksen puisto-osaston" asemesta.

Tommi Uschanov
16. lokakuuta 2008

Kommentoi »


Kommentit

Mikko
16. lokakuuta 2008

Itse suhtaudun huonosti niihin jotka puhuvat kyllä poliittisen järjestelmän toimimattomuudesta, mutta kun tulee aika siirtyä tekoihin, ovat samanlaisia lampaita kuin muutkin. Eli käyvät kiltisti äänestämässä. Tiedostava äänestämättä jättäminen on nykyajan suurimpia tabuja. Minusta vain niillä, jotka jättävät äänestämättä on oikeus kritisoida yhteiskuntaa ja yhteiskuntajärjestelmää.


Mikko
16. lokakuuta 2008

Unohdin mainita, että aiemmin äänestin tyhjää. Sen jälkeen kun tyhjää äänestäneiden uutisointi päätettiin lakkauttaa, päätin lopettaa äänestämisen kokonaan.


Tommi Uschanov
16. lokakuuta 2008

"Minusta vain niillä, jotka jättävät äänestämättä on oikeus kritisoida yhteiskuntaa ja yhteiskuntajärjestelmää." Perustelepa nyt kuitenkin hieman. Selaimeni kirjanmerkeissä on jo 13 vuoden ajan ollut Carl Beaudryn hieno vuodatus äänestämättä jättämisen turmiollisuudesta, jonka olen aina välillä lukenut uudelleen ihastuksen vallassa: http://tinyurl.com/non-vote . Mitä sanottavaa sinulla on esimerkiksi siihen, mitä Beaudry sanoo?


Tommi Uschanov
16. lokakuuta 2008

Itse olen sitä mieltä, että strategisen äänestämättä jättämisen seurauksia voidaan parhaiten arvioida vertaamalla Suomen poliittista järjestelmää sellaisten maiden poliittiseen järjestelmään, joissa äänestysprosentti on merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa. Esimerkiksi USA:n viime kongressivaaleissa äänestysprosentti oli 40,4, mitä pidettiin poikkeuksellisen hyvänä, kun taas Suomen viime eduskuntavaaleissa se oli 67,9, mitä pidettiin päinvastoin katastrofaalisen huonona. Ja kuitenkaan poliitikkojen saaman mandaatin reilusti yli puolitoistakertaisella ohuemmuudella Suomeen verrattuna ei ole ollut USA:n kongressiin minkäänlaista nöyristävää tai ylilyöntejä hillitsevää vaikutusta vaan itse asiassa juuri päinvastainen vaikutus. Vallanpitäjät katsovat alhaiseen äänestysprosenttiin nojaten luottavaisina, että heidän tekemisensä eivät kiinnosta juuri ketään edes äänestämisen verran, ja antavat juuri tämän varjolla itselleen luvan olla täsmälleen niin opportunistisia, omaa etuaan ajavia ja moraalisesti korruptoituneita kuin haluavatkin. Se, miksi suhtaudun niin ankaran moralisoivasti äänestämättä jättämiseen, liittyy osaltaan juuri siihen, että en halua tällaisen poliittisen kulttuurin pesiytyvän Suomeen.


Mikko
16. lokakuuta 2008

"Vallanpitäjät katsovat alhaiseen äänestysprosenttiin nojaten luottavaisina, että heidän tekemisensä eivät kiinnosta juuri ketään edes äänestämisen verran, ja antavat juuri tämän varjolla itselleen luvan olla täsmälleen niin opportunistisia, omaa etuaan ajavia ja moraalisesti korruptoituneita kuin haluavatkin." Pahimmissa diktatuureissa äänestysprosentti on lähellä sataa. Äänestysprosentin ja korruption välillä ei ole esittämääsi väistämätöntä korrelaatiota saati sitten kausaliteettia.


Tommi Uschanov
16. lokakuuta 2008

Voisitko nyt vastata alkuperäiseen kysymykseeni: Millä perusteella väität, että "vain niillä, jotka jättävät äänestämättä, on oikeus kritisoida yhteiskuntaa ja yhteiskuntajärjestelmää"?


Artturi Björk
16. lokakuuta 2008

Eikös poliitikkojen pidä olla varovaisia tekemisistään sitä enemmän mitä matalampi äänestysprosentti on? Silloinhan suhteellisesti pienemmän kansanosan mielipiteet vaikuttavat siihen ketkä tulevat valituiksi. Tämä olettaen, että se osa kansasta joka äänestää myös seuraa poliitikkojen tekemisiä enemmän kuin se, joka ei äänestä. Jätit postauksessa täysin käsittelemättä, että äänestämisessä ei ole juuri mitään järkeä. Jos haluaa tuoda mielipiteensä julki siihen on huomattavasti tehokkaampia tapoja kuin äänestäminen. Todennäköisyys, että omalla äänellään vaikuttaa vaalien tulokseen saati sitten politiikkaan, jota vaalien jälkeen tehdään on niin pieni, että äänestämiseen ei kannata uhrata vaivaa, jos ei saa siitä myös muuta tyydytystä. Se on tietysti oikein hyvä, että ne jotka sitä saavat käyvät äänestämässä, mutta turha muita on patistaa toimimaan epäedullisesti.


Mikko
16. lokakuuta 2008

Luen linkittämäsi tekstin myöhemmin. Pointtini oli, että äänestämättä jättämiselle on monia syitä. Kaikkien äänestämättä jättäneiden leimaaminen laiskoiksi on älyllistä epärehellisyyttä. Minusta tekemättä jättämistä ei tarvitse lähtökohtaisesti perustella, mutta äänestämättömyydelle on paljonkin syitä. Esimerkiksi vaikuttaa selvältä, että maailma on nykyään sen verran monimutkainen että missimallit ja rallikuskit eivät enää kykene tekemään sitä koskevia päätöksiä. Eduskunnalla olisi paljon valtaa, mutta se on käytännössä luovutettu EU:lle, pelureista koostuvalle poliittiselle eliitille ja virkamiehille. Esimerkki: Tekijänoikeuslaki.


Mikko
16. lokakuuta 2008

Olen linkittämäsi tekstin kanssa aika pitkälle samoilla linjoilla. En jätä äänestämättä siksi että pitäisin itseäni huonosti politiikkaa ymmärtävänä. Enkä siksi että olen laiska. Selitys perustuu tähän: "On social contract grounds, the government does not have complete legitimacy without your periodic stamp of consent and thus has been undermined without the benefit of your suggestion for a replacement." En halua leimata hyväksyntää nykyiselle menolle.


Mikko
16. lokakuuta 2008

Olen samaa mieltä myös todennäköisistä seurauksista: vastemielisten populististen poliitikkojen suosion noususta. Toivoni perustuu siihen, että niiden suosion kasvu herättäisi poliitikot ja puolueet järkiinsä. En totisesti jättäisi äänestämättä jos järkeviä vaihtoehtoja olisi tarjolla.


Mikko
16. lokakuuta 2008

Puolueista: omasta näkökulmastani SDP on mennyt Keskustasta oikealta ohi, Keskusta sentään vastustaa markkinataloutta edes silloin kun se on jyväjemmarien etu. Jopa Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes oli markkinafundamentalisti, joka loikkasikin sittemmin teollisuuteen. Nykyisestä tilanteesta en tiedä, mutta luulen sen olevan tuuliajolla. Vihreillä on Ode, jota saattaisin äänestää jos puolue ei olisi myynyt periaatteitaaan niin moneen kertaan ja niin halvalla. Vaikka pidän itseäni vasemmistolaisena niin paras vaihtoehto taitaa olla Kokoomus. Siellä kannatetaan samoja uusliberalistisia poppaskonsteja talouteen kuin koko puoluekirjossa, mutta eivät sentään peittele sitä millään valheretoriikalla.


Tommi Uschanov
16. lokakuuta 2008

"Eikös poliitikkojen pidä olla varovaisia tekemisistään sitä enemmän mitä matalampi äänestysprosentti on?" Joku voisi varmaan kuvitella niin, mutta empiirinen näyttö puuttuu. Vai miten se muka näkyy käytännössä, että esimerkiksi USA:n poliitikot (äänestysprosentti noin 40 %) ovat merkittävästi varovaisempia tekemisissään kuin Suomen (vähän vajaa 70 %) - tai Suomen poliitikot puolestaan varovaisempia kuin Australian tai Belgian (kummassakin vähän vajaa 100 %)?


Artturi Björk
16. lokakuuta 2008

No kyllä sinultakin tuntuu tuo empiirinen näyttö puuttua, jos vedät tuollaisen anekdoottisen perustelun tähän... Joku voisi esim. pitää Kehittyvien maakuntien Suomeen liittyvää skandaalia todistuksena siitä, että Suomessa poliitikkojen ei tartte välittää kiinni jäämisestä.


Tommi Uschanov
16. lokakuuta 2008

"Jätit postauksessa täysin käsittelemättä, että äänestämisessä ei ole juuri mitään järkeä" jne. Jos todella oletamme, että "äänestämisessä ei ole juuri mitään järkeä", koska "[j]os haluaa tuoda mielipiteensä julki siihen on huomattavasti tehokkaampia tapoja kuin äänestäminen", niin täytyy pystyä selittämään se kiistaton tosiseikka, että ylipäänsä kukaan äänestää missään vaaleissa. Koska hyvin monet äänestävät kaikissa vaaleissa, joita järjestetään, jopa kaikkein matalimpien äänestysprosenttien maissa, selitystä kaivataan vielä akuutimmin. Tämä niin sanottu äänestämisen paradoksi (paradox of voting) on kysymys, josta on yhteiskuntatieteissä keskusteltu jo yli puoli vuosisataa, siitä lähtien kun Anthony Downs esitti sen klassikoksi nousseessa teoksessaan An Economic Theory of Democracy (1957). Viimeksi siihen on esittänyt ratkaisun - äänestäminen on sittenkin rationaalista, vaikka toisin voisi päältä katsoen kuvitella - Richard Tuck teoksessaan Free Riding, jota en ole vielä lukenut, mutta josta oli hyvä esittely toiseksi uusimmassa London Review of Booksissa: http://www.lrb.co.uk/v30/n19/print/runc01_.html


Tommi Uschanov
16. lokakuuta 2008

"Joku voisi esim. pitää Kehittyvien maakuntien Suomeen liittyvää skandaalia todistuksena siitä, että Suomessa poliitikkojen ei tartte välittää kiinni jäämisestä." Joku toinen taas voisi pitää sitä todistuksena siitä, että Suomessa poliitikkojen nimenomaan tarvitsee välittää kiinni jäämisestä. Samoin Jäätteenmäen Irak-skandaalia, Kanervan tekstiviestiskandaalia, Lindenin golfkenttäskandaalia ja niin edelleen. Ne osoittavat, että kiinnijäämisestä tarvitsee välittää; jos ei välitä, koko poliittinen ura voi pahimmassa tapauksessa olla kertaheitolla ohi.


Tommi Uschanov
16. lokakuuta 2008

Ad Mikko: "En halua leimata hyväksyntää nykyiselle menolle." Tämä selvä. Mutta Beadryn argumenttinahan on tuossa tekstissä, että jos ei halua leimata hyväksyntää nykyiselle menolle äänestämällä, jää selittämättä miksi tämän argumentin käyttäjät sitten kuitenkin leimaavat sen hyväksynnän monella muulla tavalla, esimerkiksi noudattamalla niiden poliitikkojen säätämiä lakeja, joita ovat itse kieltäytyneet äänestämästä. Jos poliittinen järjestelmä on jostakusta niin syvästi illegitiimi, että siihen ei voi osallistua edes äänestämällä, niin miksi hän sitten kuitenkin osallistuu siihen monella äänestämistä paljon syvemmällekäyvällä tavalla - esimerkiksi noudattamalla niitä käskyjä ja määräyksiä, joita tämän poliittisen järjestelmän johdossa olevat illegitiimit ihmiset antavat vaikkapa lakien ja asetusten muodossa? Jos jo pelkkä äänestäminen on lammasmaista itsensä orjuuttamista, miksei se sitten muka olisi?


Artturi Björk
16. lokakuuta 2008

Ihmiset äänestää varmasti useista eri syistä. Minä esimerkiksi äänestän siksi, että se on hauska rituaali, tulosta on kivempi jännätä, kun on osallistunut sen tuottamiseen ja tietysti myös vähän välttääkseni stigman joka liittyy äänestämättä jättämiseen. Monet varmasti myös äänestävät, koska eivät tajua miten epätodennäköistä on, että se vaikuttaa. Minusta on kuitenkin typerää paheksua ihmisiä, jotka nyt vain sattuvat tykkäämään eri asioista kuin sinä. Kenen poliittinen ura muuten meni piloille Kehittyvien maakuntien Suomen skandaalissa?


Artturi Björk
16. lokakuuta 2008

Lakien noudattamisesta ja äänestämättä jättämisestä: Jos ei noudata lakeja, niin saa rangaistuksen. Sama ei päde äänestämiseen.


Mikko
16. lokakuuta 2008

Pidän äänestämättä jättämistä vähäisempänä kannanottona illegitimiteetistä kuin lakien noudattamatta jättämistä. Äänestämättä jättäminen on signaali, eräänlaista lainsäädäntömekanismiin kohdistuvaa paheksuntaa. Samaan tapaan kuin ostan luomuvihanneksia vaikka ne ovat ylihinnoiteltuja, saattavat olla tuotettu maassa jossa saasteet tekevät niistä terveydelle haitallisempia kuin kotimaisesta ei-luomusta, ja kuljetuskustannusten takia ympäristörasitus voi olla suurempi. Mutta kotimaisella vihanneksella ei ole signaalivaikutusta, luomulla on. Yleisesti ottaen noudatan lakeja, koska yhteiskunnassa tarvitaan jonkinlaiset normit. Ilman normeja ja laillistettua järjestyksenpitoa ajautuisimme anarkiaan. Huonokin laki on parempi kuin ei lakia. Se ei estä pientä kansalaistottelemattomuutta silloin tällöin. Esimerkiksi olen sitä mieltä että tekijöille kuuluu musiikista kunnon korvaus. Siksi olen pitkään kieltäytynyt kopioimasta musiikkia. Epädemokraattisesti säädetyn tekijänoikeuslain jälkeen olen alkanut kopioida sitä surutta.


kuukuu
18. lokakuuta 2008

Tommi kirjoitti: "Siinä vaiheessa kuin SDP on muuttunut "SDP:n puisto-osastoksi" tai Vasemmistoliitto on muuttunut "Vasemmistoliiton puisto-osastoksi", siirryn mielelläni äänestämään niitä "Kokoomuksen puisto-osaston" asemesta." Ja minä saivartelen: On muuttunut po. on _muutettu_. Eikö vasemmistopuolueiden suuntaa voi muuttaa sisältäpäin, fiksulla ja laajakatseisella myyräntyöllä? Yhtäältä toimien kuten Markku Lahtela aikoinaan opetti, jotenkin näin: Jos mies ymmärtää köyden kieltä, hanki köysi. Jos hän ymmärtää kiväärin kieltä, niin hanki kivääri. Mutta älä koskaan tuhlaa aikaa puhumalla väärää kieltä, jos todella haluat keskustella. Ja toisaalta Haavikon sanoin: Puhua, vastata, opettaa?


Tommi Uschanov
19. lokakuuta 2008

Ad Mikko: "Huonokin laki on parempi kuin ei lakia." Vertaa: "Huonokin poliitikko on parempi kuin ei poliitikkoa." Miten meillä voi olla lakeja, jos ei ole ketään säätämässä niitä? Jos kieltäytyy osallistumasta lainsäätäjien valitsemiseen, eikö siitä silloin seuraa loogisesti, että ei halua lainsäätäjiä olevankaan? Jos kaikki toimisivat niin kuin sinä, niitä lakeja, joiden noudattamista pidät hyvänä asiana, ei olisi olemassakaan.


Tommi Uschanov
19. lokakuuta 2008

Ad Artturi Björk: 1) "Kenen poliittinen ura muuten meni piloille Kehittyvien maakuntien Suomen skandaalissa?" Ei toistaiseksi ehkä kenenkään, mutta esimerkiksi Timo Kallin tapauksessa se oli todella lähellä. Kohu tulee lisäksi vaikuttamaan varmasti esimerkiksi Keskustan menestykseen käynnissä olevissa kunnallisvaaleissa, joka näyttää kaikkien mielipidetiedustelujen valossa jäävän poikkeuksellisen huonoksi. 2) "Minusta on kuitenkin typerää paheksua ihmisiä, jotka nyt vain sattuvat tykkäämään eri asioista kuin sinä." Kuten sosialismista, hyvinvointivaltiosta jne.?


Mikko
20. lokakuuta 2008

"Miten meillä voi olla lakeja, jos ei ole ketään säätämässä niitä? Jos kieltäytyy osallistumasta lainsäätäjien valitsemiseen, eikö siitä silloin seuraa loogisesti, että ei halua lainsäätäjiä olevankaan? Jos kaikki toimisivat niin kuin sinä, niitä lakeja, joiden noudattamista pidät hyvänä asiana, ei olisi olemassakaan." Äänestämättä jättäminen on minulle yksittäinen teko, ei mikään muuttumaton periaate. Eikä varsinkaan sellainen periaate, jonka suurimittaisen kannatuksen uskoisin olevan yhteiskunnalle hyväksi. Voin hyvin kuvitella äänestäväni yhteiskunnassa jossa demokratia olisi jotain muuta kuin illuusio.


Kommentoi »

Tähän on tultu

Tommi Uschanov »

Tommi Uschanov (s. 1975) on helsinkiläinen tutkija ja kääntäjä. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa, toiminut monissa kustannusalan tehtävissä sekä avustanut sellaisia lehtiä ku... »


Viimeisimmät merkinnät

Näytä kaikki merkinnät »

Kirjailijoiden blogit