Teos

Kustannusosakeyhtiö Teos
Vilhonkatu 6 A, 3. krs, 00100 Hki
Tel. +358 (20) 743 1250 | fax (09) 675 970
info(a)teos.fi

"Hyvä kirja
on ystävyyttä,
joka kestää"
Hae: 

 
 

Blogit >  Tähän on tultu > Järkyttävä yllätys

Järkyttävä yllätys

"Runsas vuosi sitten Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ja riskipitoisimman asuntorahoituksen vaikeuksista alkanut rahoituskriisi on paisunut historiallisiin mittoihin ja maailmanlaajuiseksi. Kriisin mittasuhteet ja laajuus on ollut Savikon mukaan järkyttävä yllätys. – Runsas vuosi sitten subprime-lainojen määrä arvioitiin melko suppeaksi ja riskit arvioitiin melko rajoitetuiksi suhteessa markkinoiden kokoon. Toisin kuitenkin kävi, totesi Savikko."

Näin puhui Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen johtaja Markku Savikko päivänä muutamana Taloussanomien mukaan.

Kirjani käsikirjoitus valmistui tämän vuoden kesäkuun viimeisenä päivänä. Kirjoitan valmiin kirjan sivuilla 170-171 samaisesta valtavat mittasuhteet saaneesta maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä - luottavaisesti preesensissä. Jo kesäkuussa minusta vaikutti nimittäin täysin selvältä, että suurin piirtein tämän syksyn tapahtumien näköinen kriisi ilmestyy viimeistään samoihin aikoihin kuin itse kirjakin. Sivuilla 87-88 taas ihmettelen, miksei kukaan ole Suomessa puhunut loppukesästä 2007 puhjenneesta Yhdysvaltain asuntorahoituskriisistä julkisuudessa käytännössä mitään, vaikka se on jo elokuusta 2007 asti ollut muualla länsimaissa sekä uutismedioiden että yhteiskunnallisen keskustelun taukoamaton kestoaihe.

Useampi kuin yksi kirjaani kommentoinut taho on pyrkinyt suhteellistamaan siinä esittämiäni närkästystä herättäneitä asioita sanomalla, että olen "filosofi, ei yhteiskuntatieteilijä" tai "filosofi, ei taloustieteilijä". (Tämä siitä huolimatta, että olen viimeiset noin viisi vuotta lukenut lähes yksinomaan uusinta yhteiskuntatieteellistä ja taloustieteellistä kirjallisuutta, yhteensä useita kymmeniä tuhansia sivuja, kun taas akateemisen filosofian tärkeimpien nykykehityskulkujen suhteen olen pudonnut lähes täydellisesti kärryiltä jo tämän vuosikymmenen alkupuolella. Tietysti puhumattakaan kysymyksestä, onko teoreettisen filosofian maisteriopinnot yliopistossa suorittanut henkilö tällä perusteella "filosofi".)

Miten siis on mahdollista, että rahastoyhtiöiden ja osakevälittäjien hyväpalkkainen edunvalvoja luonnehtii sanoilla "järkyttävä yllätys" sellaista maailmantalouden tapahtumaketjua, jollaisen minä, talousteoreettisesti suorastaan moukkamaisen sivistymätön "pelkkä filosofi", osasin jo etukäteen ennustaa olevan tulossa käytännössä varmasti?

Selitys on niinkin yksinkertainen kuin että seurasin riittävän monipuolisesti, mitä taloudesta tällä hetkellä kirjoitetaan muualla maailmassa, enkä valikoinut luettavaani sen mukaan, mikä parhaiten hivelee omia henkilökohtaisia ideologisia ennakkoluulojani.

New York Universityn kansantaloustieteen professori Nouriel Roubini, jonka RGE Monitor on kansainvälisesti tunnetuimpia netissä toimivia talousanalyysipalveluja, ennusti tämän syksyn talouskriisin melkeinpä yksityiskohtia myöten jo yli vuosi sitten.

Brittiläinen kehitysmaalobbari Ann Pettifor ennusti USA:n tuolloin vasta hädin tuskin puhjenneen asuntoluottokriisin merkitsevän ehkä jopa koko länsimaisen talousjärjestelmän nykymallin kuolemaa artikkelissaan, joka julkaistiin kirjassanikin suosittelemallani openDemocracy-sivustolla 15. elokuuta 2007. Hän ennusti, että seuraava suuri maailmanlaajuinen talouskriisi tulee liittymään rikkaiden länsimaiden velkaantumiseen, toisessa samalla saitilla julkaisemassaan artikkelissa, joka ilmestyi elokuussa 2003 - yli viisi vuotta sitten.

Yves Smithin Naked Capitalism -blogissa, jota myös suosittelen kirjassani ja joka tarjoaa päivittäin kattavan yhteenvedon englanninkielisen maailman terävimmästä talouskirjoittelusta netissä, ei viimeiseen vuoteen ole edes noussut pitemmäksi aikaa esiin muita aiheita kuin samainen asuntorahoituskriisi lieveilmiöineen. Niin merkittäväksi sen roolin on niin moni talouskommentaattori mieltänyt.

Jos toimitusjohtaja Markku Savikko ei ymmärrä hakeutua niiden monien jo yksistään verkosta löytyvien talouskirjoittelun lähteiden pariin, joista jo yhtä ainoaa hieman pitkäkestoisemmin seuraamalla olisi voinut nähdä kaukana viime vuoden puolella, että tämän syksyn tyyppinen kriisi on lähitulevaisuudessa vähintäänkin täysin mahdollinen ellei suorastaan todennäköinen, niin onkohan hän aivan oikealla alalla? Vai onko hänessä vain hieman liikaa filosofin vikaa?

Tommi Uschanov
29. lokakuuta 2008

Kommentoi »


Kommentit

Mikko
30. lokakuuta 2008

Kun ihmiset ahneuden vallassa kasvattavat talouskuplaa, totuudenpuhumisen insentiivi on heikko: leimaudut idiootiksi ja ilonpilaajaksi. Häviät kun kaikki muut hyötyvät. Onkohan tälle olemassa mitään ratkaisua? Ihmisten kollektiivinen muisti tuntuu ulottuvan vain 5 vuotta taaksepäin.


Tommi Uschanov
30. lokakuuta 2008

Jos näin on, mikä kyllä minustakin vaikuttaa todennäköiseltä, niin kyseessä on silloin kyllä taas yksi naula esim. rationaalisen valinnan teorian arkkuun. Tilanteissa, joissa olisi taloudellisesti erittäin rationaalista olla nimenomaan ilonpilaaja, osoittautuu ilonpilaajuutta välttämään kehottava sosiaalinen säännöstö säännönmukaisesti voimakkaammaksi kuin pyrkimys taloudelliseen rationaalisuuteen.


Henk
30. lokakuuta 2008

"Jos näin on, mikä kyllä minustakin vaikuttaa todennäköiseltä, niin kyseessä on silloin kyllä taas yksi naula esim. rationaalisen valinnan teorian arkkuun. Tilanteissa, joissa olisi taloudellisesti erittäin rationaalista olla nimenomaan ilonpilaaja, osoittautuu ilonpilaajuutta välttämään kehottava sosiaalinen säännöstö säännönmukaisesti voimakkaammaksi kuin pyrkimys taloudelliseen rationaalisuuteen." Tuossa tilanteessa ei ole taloudellisesti rationaalista olla ilonpilaaja. Taloudellisesti rationaalista on varmaankin lähteä mukaan kuplaan ja kääriä voittoja muiden mukana. Viisas (eli onnekkain) osaa tietysti hypätä pois kyydistä ajoissa, juuri romahduksen hetkellä, kun voitot on ehditty maksimoida. Markkinat eivät kokonaisuutena toimi rationaalisesti, vaikka yksilöt toimisivatkin.


Mikko
30. lokakuuta 2008

Uskooko kukaan enää rationaaliseen valinnan teoriaan taloustieteessä? Yhteiskuntatieteissä taidetaan vielä uskoa että esimerkiksi äänestäminen tehdään rationaalisesti.


Misha Dellinger
05. marraskuuta 2008

Olen itsekin yrittänyt nostaa esiin tätä luottokriisiasiaa Vasemmistoliitossa. Kuulin siitä ensimmäisen kerran ehkä 2005. En muista tarkkaan, ehkä aikaisemminkin. Valitettavasti tämmöisistä asioista ei aina haluta keskustella. Ehkä työkalut talouskriisien ratkaisemiseen nähdään niin rajallisena, ettei uskalleta niihin puuttua. Tämä on erikoista kun miettii 30-luvulle, jossa Neuvostoliittoa ylistettiin siitä, ettei se sortunut talouskriisin alle (näennäisesti ainakaan) ja miten New Deal oli sosialidemokraattinen ratkaisu ongelmaan.


Kommentoi »

Tähän on tultu

Tommi Uschanov »

Tommi Uschanov (s. 1975) on helsinkiläinen tutkija ja kääntäjä. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa, toiminut monissa kustannusalan tehtävissä sekä avustanut sellaisia lehtiä ku... »


Viimeisimmät merkinnät

Näytä kaikki merkinnät »

Kirjailijoiden blogit