• Esittely
• Mediaotteita
• Tekstinäyte

”Helsinki on kaunis kaupunki… mutta liika kiire pilaa senkin!” totesi jo komisario Palmu aikoinaan. On siis syytä hellittää hetkeksi ja lähteä kiertoajelulle elokuvien Helsinkiin. Stadiin, jossa asuvat niin Suomisen perhe kuin Kultamitalivaimo, Calamari Unionin Frankit, Pekka ja Pätkä… Outi Heiskasen ja Minna Santakarin filmaattinen matkaopas vie lukijansa fiktiivisten helsinkiläisten todellisille asuinsijoille.

Suomalaisen elokuvan meille näyttämä pääkaupunki on yhtä aikaa sekä totta että tarua. Toisinaan Helsinki on esittänyt tarinassa yhtä oleellista osaa kuin kuka tähti tahansa; toisinaan taas kaupunki on kurkistanut ikkunasta sisään pelkkänä pahvikulissina. Molemmissa tapauksissa miljööllä on ollut merkityksensä – se on ollut avain elokuvateoksen maailmaan, sen näkyvien ja näkymättömien arvojen äärelle.

Elokuvien esittämä Helsinki – sen maisemat, kadut ja kodit – on vuosien varrella muuttunut rajustikin. Miten ja milloin, juuri näihin kysymyksiin tämä kirja haluaa vastata. Viimeisessä luvussa tutustutaan lisäksi Helsingin elokuvateattereiden monivaiheiseen historiaan.

Asuuko neiti Töölössä? on mukaansatempaavasti kirjoitettu ja upeasti kuvitettu kunnianosoitus paitsi suomalaiselle elokuvalle ja Helsingille, myös kotimaisen elokuvan still-valokuvaajille, joiden ansiosta rakkaat muistikuvat Helsinki-elokuvista elävät vahvoina katsojien mielissä. Kirja on verraton lahja paitsi elokuvanystävälle myös jokaiselle Helsingistä ja sen historiasta kiinnostuneelle.

Kirjastoluokka 77.4
Nidottu, 3. p.
192 sivua
250 x 300 mm
Nelivärikuvitus
Graafinen suunnittelu Ilona Ilottu ja Petri Salmela / dog design
Ilmestynyt 25.3.2009, ensipainos 21.10.2004
ISBN 978-951-851-238-0

Suomalaisen elokuvan ihailija pääsee kirjan sivuilla matkalle kiinnostavaan pääkaupunkiimme
Maikki Kulmala, Maaseudun Tulevaisuus 5.11.04

Elokuvien Helsingistä on julkaistu upea kuvateos (…) Tyylikkään kuvateoksen Asuuko neiti Töölössä? huomaa elokuvalavastajan tekemäksi
Jussi Karjalainen, Helsingin Sanomat 23.10.04

Outi Heiskasen ja Minna Santakarin teos paljastaa, miten tärkeä kaupunki Helsinki suomalaiselle elokuvalle on ollut.
Matti Kuusela, Aamulehti 22.10.04

Teos on myös kiehtova matka suomalaisen elokuvan kultavuosiin.
Eija Aatela, Me Naiset 43/42

Juurakon Hulda (Irma Seikkula) kohtaa Kaisaniemenkadulla työnantajansa tuomari Soratien (Tauno Palo). Huldan palveluspaikka eli Soratien ”elokuva-asunto” sijaitsee Kaisaniemenkadun kurvissa, arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelemassa numero 5:ssä, joka valmistui vuonna 1928. […]

Lavastaja Ossi Elstelän suunnittelema, Suomi-Filmin studioon rakennettu tuomari Soratien asunnon interiööri on herkullinen yhdistelmä klassismia, art décoa ja funkista. Kyseessä on parlamentaarikon kulttuurikoti kaupungin keskustassa, kävelymatkan päässä Eduskuntatalolta. Lieneekö sattumaa, että Eduskuntatalon suunnittelija J. S. Sirén kuului Kaisaniemenkatu 5:n asukkaisiin? Huldan ikkunanpesukohtaus on kuvattu Sirénin huoneiston erkkeri-ikkunasta. Elstelä on käyttänyt kansanedustaja Soratien kodin luomiseen 1930 valmistuneen Eduskuntatalon tyylillistä pohjaa, jossa ulkoasun klassismi yhdistyi sisätilojen koristeellisempaan art décoon ja jopa ripaukseen radikaalia funkista. – Eduskuntatalon kahvila kalustettiin Werner Westin suunnittelemilla teräsputkihuonekaluilla. […]

Elokuvainteriöörin keskeinen tila on laaja, avotakalla varustettu halli. Moderni vaakaraitarihlattu takka on sijoitettu kaarevaan syvennykseen, joka jäsentää laajaa seinäpintaa. Kookas reliefi takan yläpuolella ja koristeikkuna hulppeankokoisten sisätilojen välillä toistavat pyöreää muotoa. Samalla jykevä vanha sohvakalusto liittää asukkaan, kansanedustaja-tuomarin, vanhan suvun perinteisiin – teräsputkikalusteet kotimiljöössä olisivat antaneet hänestä aivan liian kevytmielisen vaikutelman. Harkittu yhdistelmä nykyaikaa ja perinteitä tekevät tuomarista kiinnostavan – myös nuoren naisen silmissä.