Teos

Kustannusosakeyhtiö Teos
Vilhonkatu 6 A, 3. krs, 00100 Hki
Tel. +358 (20) 743 1250 | fax (09) 675 970
info(a)teos.fi

"Hyvä kirja
on ystävyyttä,
joka kestää"
Hae: 

 
 

Tiedote 02.09.2008

Teoksen julkaisut syyskuussa 2008


* Matti Rinne: Yksitoista Tapiovaaraa. Tuoleja, tauluja, elokuvia, tietokirja, 3.9.08
* Hannele Mikaela Taivassalo: Viisi veistä Andrei Kraplilla, romaani, Teos & Söderströms -sarja,  5.9.08
* Clarice Lispector: Lähellä villiä sydäntä, käännöskirjallisuuden Baabel-sarja, 5.9.08
*  Emma Juslin: Frida ja Frida, romaani, Teos & Söderströms -sarja, 12.9.08
* Johanna Sinisalo: Linnunaivot, romaani, 18.9.08
* Marianne Käcko: Tapa minut, äiti!, tietokirja, Teos & Söderströms –sarja,  21.9.08
* Outi Heiskanen: Tehtävä Suomessa. Kotimaamme ulkomaisissa elokuvissa, tietokirja, 25.9.08 MATTI RINNE (s. 1934) on kirjoittanut useita Suomen kulttuurihistoriaa käsitteleviä kirjoja, joista viimeisin on Yksitoista Tapiovaaraa – tuoleja, tauluja, elokuvia. Kirja kertoo erään suomalaisen kulttuurihistorian kannalta huomattavan sisarusparven tarinan. Kuvataiteilija Tapio, elokuvaohjaaja Nyrki ja huonekalusuunnittelija Ilmari olivat tärkeitä suomalaisen kulttuuri-identiteetin muodostajia 1900-luvulla. Harva kuitenkaan tietää, että veljesten kahdeksan muuta sisarusta olivat vähintään yhtä värikkäitä ja kiinnostavia hahmoja. Runsaasti kuvitetussa, lämminhenkisessä kirjassaan Matti Rinne kokoaa yksitoista värikästä kertomusta osaksi suurempaa tarinaa, joka kertoo modernin Suomen muodostumisesta.
Ilmestyy 3.9.08 HANNELE MIKAELA TAIVASSALO (s. 1974) on filosofian maisteri, Skunkteaternin perustajajäsen ja kirjailija. Romaani Fem knivar hade Andrej Krapl sai loistavat arviot ja voitti vuoden 2008 Runeberg-palkinnon. Suomennoksena ilmestyvä Viisi veistä Andrei Kraplilla on uuskauhuromanttinen kertomus, jonka ytimessä on halu, lähtö ja kaipaus. Nuori tyttö kohtaa kotikylässään arvoituksellisen miehen nimeltä Andrei Krapl. Andreilla on virsikirja ja viisi veistä, joiden heittämisen hän opettaa tytölle. Tyttö rakastuu mieheen – mutta yllättäen hän karkaa kylästä. Matkallaan hän joutuu metsästäjän vainoamaksi, mikä ajaa hänet aina vain kauemmaksi kaivatusta Andreista ja kotikylästä. Unenomainen teini-ikäisen tytön odysseia on intensiivinen ja arvoituksellinen, ja sitä sävyttävät absurdi huumori ja mielenkiintoinen kaksoiskerronta.
Ilmestyy 5.9.08 CLARICE LISPECTOR (1925–1977) oli monesti palkittu brasilialainen kirjailija, jonka tuotantoon sisältyy romaaneja, novelleja ja lastenkirjoja. Häntä pidetään laajalti eräänä tärkeimmistä 1900-luvun kirjailijoista. Hän kirjoitti hämmästyttävää kypsyyttä hehkuvan esikoisensa Lähellä villiä sydäntä ollessaan vasta 19-vuotias. Moderniksi klassikoksi nousseen romaanin proosa on ilmavaa ja elohopeamaisen liikkuvaa. Romaani kertoo tarinan nuoresta yläluokkaisesta naisesta, Joanasta, joka on lapsuudessaan ollut palavasti rakastunut opettajaansa, ja aikuisena päätynyt onnettomaan avioliittoon uskottoman Otávion kanssa. Näistä tekijöistä kumpuaa hellittämätön minuuden etsintä, jonka Lispectorin teksti loihtii lukijan eteen puhtaina, korumaisina ilmestyksinä. Kirja ilmestyy Teoksen käännöskirjallisuuden sarjassa Baabel, jossa julkaistaan merkittävää aikaisemmin suomentamatonta tai vain vähän suomennettua maailmankirjallisuutta.
Ilmestyy 5.9.08 EMMA JUSLIN (s. 1985) asuu Sipoossa ja on opiskellut pohjoismaista kirjallisuutta. Hänen toinen romaaninsa Frida och Frida sai ylistävien arvioiden lisäksi Yle FST 5:n vuoden 2007 kirjallisuuspalkinnon. Nyt suomeksi ilmestyvä romaani kertoo seitsenlapsisesta perheestä. Noin kymmenvuotias Selma asuu monilapsisen perheensä kanssa maatilalla. Isä suree toteutumattomia haaveitaan runoilijana ja juo. Vanhemmat eivät oikein jaksa huolehtia kaikkein pienimmistä sisarusparven lapsista. Isosisko Irina on ainoa, jolla on ollut rohkeutta ja voimaa irrottautua perheestään. Hän on lähtenyt Pariisiin maalaamaan ja rakastunut siellä Fridaan, joka haluaa myös tulla taiteilijaksi ja jolla on ihana nimi, aivan kuten Irinan idolilla Frida Kahlolla. Juslin kirjoittaa niin hauskasti, että lukija alkaa samalla itkettää.
Ilmestyy 12.9.08 JOHANNA SINISALO (s. 1958) on kansainvälisesti menestyneimpiä kirjailijoitamme. Ennen päivänlaskua ei voi (2000) sai Finlandia-palkinnon ja se on käännetty kymmenille kielille. Hänen viimeisin romaaninsa Lasisilmä (2006) on ilmestynyt saksaksi ja lähiaikoina se julkaistaan myös englanniksi. Sinisalon uudessa romaanissa Linnunaivot extreme-kokemuksia havitteleva baarimikko Jyrki lähtee kaikkien aikojen vaelluskierrokselle Uuden Seelannin ja Australian vaativille reiteille. Jyrkin yllätykseksi tyttöystävä Heidi tahtoo lähteä mukaan. Matkasta kehittyy vähitellen piinaava jännitysnäytelmä. Linnunaivot kuvaa purevan ironisesti länsimaisen ihmisen epätoivoista kaipuuta johonkin saastumattomaan ja alkuperäiseen. Samalla se paljastaa tämän kaipuun nurjan puolen kyltymättömänä haluna hallita, tunkeutua ja tuhota – jättää jälki maailmaan. Mitä on tapahtumassa ihmisille ja koko maailmalle, kun vain äärikokemus riittää elämän sisällöksi?
Ilmestyy 18.9.08 MARIANNE KÄCKO (s. 1956 Purmossa) vietti lapsuutensa Tukholmassa, mutta palasi 16-vuotiaana Pohjanmaalle. Hänen kirjansa Tapa minut, äiti! (Ta livet av mig, mamma!) on kertomus äidin ja anoreksiaan sairastuvan tyttären suhteesta, ja siihen liittyvästä toivosta ja epätoivosta. Katarina on vain 11-vuotias, kun hänen äitinsä Marianne huomaa, ettei kaikki ole kohdallaan. Tytär syö yhä pienempiä annoksia ja lopulta elää pelkällä näkkileivällä. Hän pääsee hoitoon ja parantuu, mutta vain väliaikaisesti. Anoreksia palaa kalvamaan nuorta tyttöä, jonka koko elämä alkaa keskittyä katalaan sairauteen, joka ei hänestä enää lopulta edes tunnu sairaudelta. Katarinan pelastukseksi koituu viimein anoreksiaklinikka, jonne hän pääsee äidin pitkän taistelun jälkeen. Siellä käytetyn mullistavan hoitomuodon ansiosta hän syö itse ensimmäistä kertaa lähes vuoteen – yhden maissinjyvän. Kirja on myötätuntoa herättävä kuvaus äidin huolesta ja riittämättömyyden tunteesta. Mutta pimeyttä voimakkaampi on lopulta äidin ehdoton rakkaus, joka pelastaa tyttären hengen.
Ilmestyy 21.9.08 OUTI HEISKANEN (s. 1969) on monipuolinen elokuvien tuntija, joka on jälleen kirjoittanut riemastuttavan kirjan, tällä kertaa Suomesta ja suomalaisuudesta ulkomaisten elokuvien tähtenä. Tehtävä Suomessa syventyy tarkastelemaan monista eri näkökulmista, millainen kuva kotimaastamme on muodostunut koko elokuvan satavuotisen historian aikana. Suomi ja suomalaiset nimittäin pääsivät mukaan ulkomaiseen elokuvaan jo varhain; ensimmäiset tekijävieraat toivat kameransa tänne jo 1910-luvun lopulla. Kansainvälinen kiinnostus maatamme kohtaan heräsi toden teolla sotien jälkeen, jolloin täkäläiset tuotantoyhtiöt isännöivät filmiryhmiä niin idästä kuin lännestä. Ja lopulta Hollywoodkin saapui Suomeen. Vaikkeivät lukuisten ulkomaalaisten filmihankkeiden lopputulokset ole aina "suurta elokuvataidetta" olleetkaan, kuva pienestä pohjoisesta kansasta on päässyt valkokankaalle hurmaavan omaleimaisena.
Ilmestyy 25.9.08 Lisätietoja:
Kirjailija kuvia ja kirjan kannen saa painokelpoisina kuvatiedostoina Teoksen sivuilta http://www.teos.fi/kuvat.php?show=kirjailijat
Valokuvaajan nimi täyttyy mainita kuvan yhteydessä. Arvostelukappaleet: Maria Säntti, maria.santti@teos.fi, 050-355 2845, www.teos.fi

« Takaisin

Tiedotteet

2008

Näytä kaikki tiedotteet »