Teos

Kustannusosakeyhtiö Teos
Vilhonkatu 6 A, 3. krs, 00100 Hki
Tel. +358 (20) 743 1250 | fax (09) 675 970
info(a)teos.fi

"Hyvä kirja
on ystävyyttä,
joka kestää"
Hae: 

 
 

Tiedote 19.11.2008

KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TEOKSEN JULKAISUT KEVÄÄLLÄ 2009

Teoksella on ilo julkaista keväällä 2009 peräti kuusi esikoista,  joista kolme on romaaneja: Elina Halttusen Saaressa kaikki hyvin, Markku Kivisen Betonijumalia ja Leena Parkkisen Sinun jälkeesi, Max. Kevään esikoisrunokokoelma on Kaisa Ijäksen Siskot, veljet. Lisäksi keväällä ilmestyvät Olli Lehtisen esikoisdekkari Sokea etsivä sekä Mika Rätön satukirja Tihkuluodon kuiskaajat.

Esikoisten lisäksi julkaisemme Leena Krohnin uuden romaanin Valeikkuna ja Mikko Viljasen toisen romaanin Maan paino sekä Helena Kallion runokokoelman Kalarakastaja.

Baabel-sarjan käännösromaanina on argentiinalaisen Manuel Puigin Hämähäkkinaisen suudelma.

Kevään kirjoissa näkyvät lapsuus ja vapaudenkaipuu. Niistä kertovat Leena Krohnin filosofin ja tyttären vaihtoehtoiset todellisuudet, Elina Halttusen tytön ja hänen isoäitinsä eksyttävät tulkinnat perheenjäsenistä, Mika Rätön satukirja, Olli Lehtisen sokea etsivä ja Parkkisen romaanin siamilaisten kaksosten toisiinsa vangittu kohtalo. Manuel Puigin romaanin vangit saavat vapautta kertomalla toisilleen tarinoita, ja vapaudenkaipuuta käsittelee myös Jan Jalutsin uskomaton omaelämäkerta vankikarkuriurastaan Ammattina vankikarkuri.

Jakke Holvaksen Vauvatarinoita on puolestaan vuoden hauskin tietokirja lapsuudesta. Se kertoo isän ylettömästä onnesta vauvan kanssa.

Maantieteellisen teeman tarjoaa Venäjä. Yleisradion Moskovan kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén johdattaa lukijan nyky-Venäjän oloihin ennakkoluulottomalla tietokirjallaan ”Hulluja nuo venäläiset”(”De är inte kloka, de där ryssarna”, Söderströms 2008) ja Anna-Lisa Sahlströmin kirjoittama elämäkerta Edvard Gyllingistä, Viimeinen ruhtinas (Den sista fursten, Söderströms 2009), vie meidät Neuvosto-Karjalaan vuosiksi 1920-1935. Venäjällä tapahtuu myös Mikko Viljasen toinen romaani Maan paino, jossa historian myllerrykset, vakoilu- ja vastavakoiluepäilykset sekä kohtalokkaat rakastumiset ohjaavat päähenkilöiden valintoja.

Urheiluväkeä ilahdutetaan jalkapalloilija Jallu Rantasen omaelämäkerralla 100 kiloa Jallua. Urheiluun ottaa kantaa myös Teesi-sarjan uusin, Piikit ja pillerit, jossa Erkki Vettenniemi oikoo idealistisia käsityksiä urheilusta yleensä ja dopingista erityisesti. Mihin johtaa se, että vapauden ihanteena on nopeammin, korkeammalle, kovempaa?

Kevätkauden aloittaa tammikuussa ensimmäisenä Mikä ihmeen uussuomalainen? -novelliantologia, joka kokoaa yhteen Teoksen ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 kansallisen toimikunnan järjestämän kilpailun huiput. Kilpailulla etsittiin erityisesti maahanmuuttajataustaisia kirjoittajia.

Kustannusosakeyhtiö Teos julkaisee keväällä 2009 kaksikymmentä kirjaa. Löydät kirjojen lyhyet esittelyt tästä alta. Jos haluat tarkemmat ja pidemmät esittelyt kirjoista tekstinäytteineen, tilaa kevään 2009 katalogi Maria Säntiltä, maria.santti@teos.fi


TEOKSEN KEVÄÄN 2009 KIRJOJEN LYHYET ESITTELYT:

KOTIMAINEN PROOSA

Elina Halttunen (s.1952) on dramaturgi ja käsikirjoittaja. Hän on työskennellyt teatterissa ja tv:ssä, näytellyt, tehnyt sovituksia, käännöksiä ja dramatisointeja, kirjoittanut useita menestyssarjoja televisioon sekä elokuvakäsikirjoitukset elokuviin Lupaus (2005) ja Päätalo (2008). Saaressa kaikki hyvin on Elina Halttusen esikoisromaani. Se on kihelmöivä tarina Mariasta, teatteriperheen kasvatista, joka elää isoisän ja isoäidin hoivissa ja viettää iloisia kesiä suvun muiden lasten kanssa huvilalla. Temperamenttinen isoäiti ja karjalanmurteella tarinoiva isoisä ovat lasten parhaimmat kaverit. Mutta eräänä päivänä isoäiti katoaa. Tapahtuman arvoitus ratkeaa vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Marian kasvukertomus laajenee upeaksi romaaniksi rakkaudesta, petoksesta ja perhesiteistä. (Ilmestyy helmikuussa 2009)

Markku Kivinen (s. 1951) on sosiologi ja toimii Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtajana. Hän on työskennellyt Suomen Akatemian tutkijana ja Lapin yliopiston professorina. Kivisen esikoisromaani Betonijumalia kertoo kuuden ihmisen elämästä modernisoituvassa Suomessa. Henkilöiden vaiheita seurataan 70-luvun molemmin puolin. Mankkaan kingi Manksu-Manksu pettyy naisiin ja ajautuu väkivallan poluille, Pena ryhtyy parantamaan maailmaa sosialismin keinoin, Kapakala kauppaa pilveä, kun kerran on maksukykyistä kysyntää. Kun runoileva Marja-Liisa himoitsee oppilastaan ja tuntee Jumalan karkaavan yhä kauemmas, seurauksena ei voi olla muuta kuin traaginen rakkaustarina. Oli kysymys sitten uskosta, politiikasta tai rakkaudesta, romaanin henkilöt ajautuvat niin hurmioon kuin toivottomuuteenkin. Selviytymistaistelun keskellä Betonijumalia soi hymyn ja myötätunnon lyyristä sävelmää. (Ilmestyy huhtikuussa 2009)

Leena Krohnin (s. 1947) laaja tuotanto sisältää romaaneja, lastenkirjoja, novelleja sekä esseitä. Krohn on saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, hänen edellinen romaaninsa Mehiläispaviljonki oli muun muassa ehdolla vuoden 2008 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hänen kirjojaan on käännetty 15 kielelle. Valeikkuna kertoo filosofista, joka elää vesitankissaan ja pitää sieltä käsin filosofista vastaanottoa. Filosofi, hänen asiakkaansa ja hänen teini-ikäinen tyttärensä luovat kukin oman päätähuimaavan todellisuutensa. Illuusioiden lumo uhkaa eristää heidät toisistaan. Romaani kertoo myös eletystä elämästä, menetetyistä mahdollisuuksista ja niiden uudelleentavoittamisen yrityksistä. Valeikkuna on kriittinen, älykäs ja hauska romaani, joka pysyy omalaatuisesta maailmastaan käsin koko ajan pelottavan likellä omaa aikaamme. (Ilmestyy maaliskuussa 2009)

Olli Lehtinen (s. 1966) on entinen merimies, rakennusmaalari ja taidemaalari. Hänen näkönsä romahti vuonna 2001, minkä jälkeen hän opetteli kymmensormijärjestelmän, sai valtiolta puhuvan tietokoneen ja alkoi kirjoittaa. Lehtisen esikoisromaani Sokea etsivä on estottoman hauska ja uudenlainen dekkari. Se on tarina naisenkaipuusta, äidinrakkaudesta ja näkövammaisuudesta. Sokea Jere Kivalo hukkaa avaimensa, naisystävänsä, äitinsä ja itsensä. Ja yrittää saada kaiken takaisin. Hän ryhtyy selvittämään tapahtumia omalaatuisilla tutkimuksillaan. Alkaa silmitön takaa-ajo, harharetki sanan varsinaisessa merkityksessä, joka on täynnä mustaa huumoria sekä nerokkaita käänteitä. Valoisa sokea on vaarassa himmetä yrittäessään setviä miksi äiti, tai naisystävä, tai hän itse olisi tehnyt murhan. Ja joku, josta ei saa otetta, huohottaa niskaan. Sokea etsivä irvailee riemukkaasti dekkareista tutuille tyylipiirteille ja pitää lukijan tiukassa otteessaan. (Ilmestyy toukokuussa 2009)

Leena Parkkinen (s. 1979) on opiskellut Turun Taideakatemiassa elokuvakäsikirjoittamista ja mainonnan suunnittelua sekä Kriittisessä Korkeakoulussa kirjoittamista. Hän on työskennellyt kustantamoissa, mainostoimistoissa ja baarimikkona. Parkkisen esikoisromaani Sinun jälkeesi, Max kertoo kiehtovan tarinan siamilaisista kaksosista Maxista ja Isaacista, jotka jakavat kaiken paitsi luonteen. Kuusikymmentäkahdeksan vuotta he heräävät samasta vuoteesta, ajavat partansa samalla veitsellä ja rakastavat samoja naisia. Tarina kulkee sirkusmaailmasta pariisilaisiin kabareihin, bordellien takahuoneista porvoolaiseen huvilaan. Romaani sukeltaa keskelle 1920-luvun kuohuvaa Eurooppaa. Se on poikkeuksellinen selviytymistarina normaalin maailman reunoilla eläjistä, toiseudesta ja rakkauden etsinnästä. Siitä miltä tuntuu jaettu yksinäisyys. (Ilmestyy maaliskuussa 2009)

Mikko Viljanen (s. 1976) on kirjailija ja dramaturgi. Hän on työskennellyt mm. mainostoimittajana WSOY:lla, dramaturgina Radioteatterissa ja luovan kirjoittamisen opettajana. Hänen esikoisromaaninsa Todennäkyjä (WSOY) ilmestyi vuonna 2004. Maan paino on älykäs ja vainoharhoilla jännittävästi leikkivä kasvukertomus Olegista, joka asuu lapsena ennen Neuvostoliiton hajoamista puolitoista vuotta Helsingissä ja ystävystyy helsinkiläisen Alman kanssa. Äkkiä Olegin perhe joutuu jättämään Suomen ja lähtemään kauas itään. Oleg palaa nuorena aikuisena Helsinkiin. Mutta menneisyyden haamut ja henkilöt eivät päästä irti hänestä. Historian myllerrykset, vakoilu- ja vastavakoiluepäilykset sekä kohtalokkaat rakastumiset ohjaavat päähenkilöiden valintoja Viljasen vahvatunnelmaisen kaihoisassa romaanissa. (Ilmestyy helmikuussa 2009)

Mikä ihmeen uussuomalainen? -novelliantologia kokoaa yhteen Teoksen ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 kansallisen toimikunnan järjestämän kilpailun huiput. Osana teemavuoden ohjelmaa järjestettiin novellikilpailu, joka oli avoin kaikille, jotka elävät monien kulttuurien vaikutuspiirissä. Kilpailulla etsittiin erityisesti maahanmuuttajataustaisia kirjoittajia, ja sen tuloksena syntynyt antologia todistaa, että kilpailu onnistui erinomaisesti tavoitteissaan. Novelleissa katsotaan taitavasti ja omalaatuisesti toista kulttuuria osana itseä, nauretaan ja vihataan ja iloitaan kerronnasta ja kielestä. (Ilmestyy 16.1.2009)


RUNOT

Kaisa Ijäs (s.1977) on opiskellut elokuvaa Turun Taideakatemiassa, venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Hänen runojaan
on aikaisemmin julkaistu Kulttuurivihkoissa, Nuoressa Voimassa ja Gummeruksen Suuren runokilpailun antologiassa vuonna 2007. Ijäksen esikoisteos Siskot, veljet on vahva kokoelma runoja, joissa maisemaa, ihmistä ja itseä katsotaan uudesta katsomisen kohdasta, kuin yhtä totuutta etsiessä mieli olisi mennyt ristiin. Se on oodi murtumakohdista pilkahteleville jakamisen mahdollisuuksille. (Ilmestyy tammikuussa 2009)

Helena Kallio (s.1969) on toiminut teatterialalla näyttelijänä, ohjaajana, dramaturgina ja opettajana sekä perehtynyt tutkijana mm. psykodraamaan, sukupuolikritiikkiin ja ruumiinfenomenologiaan. Kallion kiitetty esikoisromaani Ennen kuin sielu puutuu ilmestyi vuonna 2006. Runokokoelma Kalarakastaja on alkemistinen, eroottinen ja poliittinen laulu maallisen elämän pyhittämisestä, puiden kohinasta, tuulen käänteistä, ihmisen jäljistä ja uhatusta tulevaisuudesta. Se alkaa rakkaudentunnustuksesta hiljaiselle, arjen urotöiden koettelemalle miehelle ja muuttuu myyttiseksi matkaksi, jolla nainen etsii mereen vajonnutta viisautta. (Ilmestyy tammikuussa 2009)


KÄÄNNÖSKIRJALLISUUS

Manuel Puig (1932–1990) oli monipuolinen argentiinalainen kirjailija, joka tunnetaan ennen kaikkea moderneista romaaneistaan. Hämähäkkinaisen suudelma (alkuteos 1976) on hänen neljäs ja laajimmin tunnettu romaaninsa. Se kertoo tarinan kahdesta miehestä, jotka ovat päätyneet vankilaan erilaisista, jopa toisilleen vastakkaisista syistä. Toinen heistä on Molina, homoseksuaalinen keski-ikäinen haaveilija, toinen taas Valentin, tulisieluinen vallankumouksellinen. Vankilan ahdistavuutta lievittääkseen Molina kertoo tarinoita lempielokuvistaan. Vähitellen miesten välille syntyy syvä ystävyys ja keskinäinen kunnioitus. Kirjailija itse muokkasi romaanistaan näytelmäversion, joka on toteutettu myös musikaalina. Hector Babenco ohjasi kirjasta ylistetyn elokuvan vuonna 1985, jonka pääosia esittivät William Hurt ja Raul Julia. (Ilmestyy helmikuussa 2009)


LASTEN- JA NUORTENKIRJAT

Arto Kivimäki (s. 1963) on tunnustettu kääntäjä ja antiikin maailman asiantuntija. Sankarien aika on koko perheelle sopivan kolmiosaisen Antiikin taruja -sarjan toinen osa. Sarjassa käydään läpi kreikkalais-roomalaisen antiikin tärkeimmät myytit aikojen alusta Troijan sotaan ja Rooman perustamiseen. Keväällä 2008 ilmestynyt sarjan ensimmäinen osa Aikojen alussa koostui Kreikan ja Rooman jumaltaruista, maailman ja jumalien synnystä kertovista tarinoista. Sankarien aika keskittyy nimensä mukaisesti kreikkalaisen mytologian sankaritarinoihin, kuolevaisiin, jumaliin ja puolijumaliin. Muun muassa kertomukset Dionysoksesta, Perseuksesta ja Oidipuksesta vievät kenet tahansa helposti antiikin tarujen kiehtovaan maailmaan. (Ilmestyy maaliskuussa 2009)
 
Raija Orasen (s. 1948) laaja tuotanto käsittää romaaneja, novelleja, satuja, kuunnelmia ja näytelmiä, musiikkidraamaa ja tv-käsikirjoituksia sekä lastenkirjoja. Melkoinen Möttönen sisältää kaksi kaivattua lastenkirjaklassikkoa, Möttönen ja Vehtaaja ja Melkoinen Möttönen, nyt yksissä kansissa. Möttönen ja kirjoituskoneystävänsä Vehtaaja suorittavat yhdessä Tehtäviä isolla T:llä. He esimerkiksi pelastavat kaksi Kirppupelinkirppua, kaksi Palapelinpalaa ja yhden Legon herra I. Murimurin mahasta. Suositut seikkailut ovat saaneet uudessa painoksessa rinnalleen Hannamari Ruohosen kuvituksen, jossa teosten hullunkurinen huumori, lämpö ja mielikuvitus jatkuvat iloisena kuvien virtana. (Ilmestyy helmikuussa 2009)

Mika Rättö (s. 1973) on monesta yhtyeestä tunnettu muusikko, näytelmäkirjailija ja kuvataiteilija. Porilainen Rättö on kotikaupunkinsa keskeisimpiä kulttuurivaikuttajia. Rätön esikoisteos Tihkuluodon kuiskaajat on seikkailuja, elämänfilosofiaa, yhteiskuntakritiikkiä ja huumoria pursuava satukirja paitsi lapsille myös aikuisille. Tihkuluodon sankarina touhuaa Hiili Hansson Kekäle. Perinteinen kehitystarina vätyksestä, joka löytää sisältään sankarin ja pelastaa koko viheliäisen kulmakunnan, muuttuu Rätön käsittelyssä aivan omanlaisekseen. Hän on kirjoittanut anarkistisen hauskan ja liikuttavan kertomuksen ja kuvittanut sen upeilla piirustuksilla ja maalauksilla. Tihkuluodon kuiskaajat on tarina siitä, kuinka kiemurainen ja järjenvastainen tiemme toisinaan onkaan. Se on myös tarina oman elinpiirin tärkeydestä ja pelastamisesta. (Ilmestyy maaliskuussa 2009)

ELÄMÄKERRAT

Jan Jalutsi aiemmalta nimeltään Jan Stefan Moilanen, sai ensimmäisen vankilatuomionsa vuonna 1985 24-vuotiaana ja sulki vankilan oven lopullisesti 40-vuotispäivänsä kynnyksellä vuonna 2002. Kuudentoista vuoden aikana hän oppi tuntemaan suomalaiset vankilat ja lukuisia ruotsalaisia vankiloita, karkasi niistä lukemattomia kertoja ja teki pakomatkoillaan toistakymmentä pankkien ja muiden rahalaitosten ryöstöä. Media nimesi hänet Suomen tunnetuimmaksi vankikarkuriksi ja Pohjolan vaarallisimmaksi mieheksi; pahoinpitelyihin ja henkirikoksiin hän ei kuitenkaan koskaan syyllistynyt. Ammattina vankikarkuri on Jan Stefan Moilasen oma kertomus noista vuosista. Se avaa hurjan ja koskettavan näkymän kaltereiden taakse Nyky-Suomessa. Samalla se on kertomus pakenemisen pakosta ja vankilakierteestä selviytymisestä. (Ilmestyy helmikuussa 2009)

Jari ”Jallu” Rantanen (s. 1961) on suomalaisen jalkapallohistorian värikkäimpiä hahmoja ja avannut urallaan tietä myöhemmille suomalaistähdille. Paitsi futaajan, Jallulla on myös kertojan lahja. Kirjassaan 100 kiloa Jallua Rantanen kertoo tarinansa. Uudenvuoden aattona 1961 yli viisi ja puolikiloisena syntynyt Jallu Rantanen oli Pohjoismaiden painavin lapsi. Kallion kundille siunaantuikin urheilijan raamit jo alusta alkaen. Josafatin kallioiden Olympialaisista tie johti kotimaan pääsarjan kautta kansainvälisille viheriöille, kun Jallusta tuli suomalaisen jalkapallon kaksimetrinen suurlähettiläs. 100 kiloa Jallua on aloituspotkusta loppuvihellykseen asti tarinaa maalintekijän vainulla ja armottoman taklaajan tyylillä – kovaa mutta puhtaasti. Huippu-urheilijan tarina on selviytymistarina vailla vertaa. (Ilmestyy huhtikuussa 2009)

Anna-Lisa Sahlström (s. 1942) on pohjanmaalainen kirjailija, joka on tehnyt pitkän toimittajauran mm. Vasabladetissa. Hän on kirjoittanut useita ansiokkaita tietoteoksia. Nyt julkaistavan kirjan Viimeinen ruhtinas päähenkilö on Edvard Gylling, joka toimi Sosialidemokraattien kansanedustajana ennen Suomen itsenäistymistä, ja valitsi sittemmin kommunismin tien. Niin hän päätyi Karjalaan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajaksi vuosina 1920–1935. Gyllingin humaanius kuitenkin saattoi hänet hankaluuksiin NKP:n kanssa. Viimeinen ruhtinas on koskettava tarina poliitikosta, jota ajoi aatteen palo, mutta joka oli myös suomalainen perheellinen mies, akateemikko ja tutkija. Kirja julkaistaan Teos & Söderströms -sarjassa ja se ilmestyy samaan aikaan ruotsiksi nimellä Den sista fursten – en berättelse om Edvard Gylling (Söderströms, 2009). (Ilmestyy maaliskuussa 2009)

    

TIETOKIRJALLISUUS

Jakke Holvas (s. 1968) on Yleisradion toimittaja, tutkija ja Vauva-lehden entinen kolumnisti. Nykyisin hän on myös kahden lapsen isä. Aikaisemmin Holvas on julkaissut muun muassa kirjat Arvon sanat (Johnny Kniga, 2002), Platon. Elinkelvottomista ajatuksista (2003) ja Odotustila – Pamfletti uudesta työstä (Teos, 2005). Vauvatarinoita perustuu Holvaksen päiväkirjaan, jonka kirjoittamisen hän aloitti heti kuultuaan, että hänen vaimonsa sisällä on höltiäinen, josta hyvässä lykyssä kehittyisi yhdeksässä kuukaudessa perheen esikoinen. Holvaksen isyysmatka on vuoden hauskin vauvakirja, joka kertoo isän näkökulmasta kaiken odottamisesta, synnyttämisestä ja lapsen kanssa elämisestä. Mitä miehen pitäisi tehdä, kun sydän on niin täynnä yletöntä onnea, ettei edes ruokakaupassa, saati töissä, raaskisi käydä? (Ilmestyy huhtikuussa 2009)

Anna-Lena Laurén (s. 1976) on Ylen toimittaja, joka toimii kirjeenvaihtajana Moskovassa. Kirjassaan ”Hulluja nuo venäläiset” hän kertoo hauskasti, tunteikkaasti ja lämmöllä elämästä nyky-Venäjällä. Omiin kokemuksiinsa nojaten ja tarkkanäköisen toimittajan ammattitaidolla hän laatii lukijoille uudenlaisen, ehyen kuvan naapuristamme, josta Suomessa on viime vuosiin asti totuttu puhumaan ennen kaikkea varovasti ja kunnioittaen. Laurénin vilpittömyys ja suoruus avaavat ennakkoluulottoman tavan tarkastella venäläisiä ja venäläisyyttä. Hän ei yritäkään kätkeä seikkoja, jotka hämmästyttävät meitä. Laurén onnistuu myös osoittamaan, miksi ristiriitaisetkin piirteet ovat osa Venäjän suuruutta niin historiallisesti kuin nykyajassa. Kirja julkaistaan Teos & Söderströms -sarjassa suomeksi. Vuonna 2008 ilmestyneen alkuteoksen nimi on ”De är inte kloka, de där ryssarna” (Söderströms, 2008). (Ilmestyy helmikuussa 2009)

Erkki Vettenniemi (s. 1966) on historioitsija ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on julkaissut tutkimuksia urheiluhistoriasta sekä toimittanut artikkelikokoelman Piikki lihassa – unelma puhtaasta urheilusta (1998). Uudessa kirjassaan Piikit ja pillerit – suoraa puhetta dopingista Vettenniemi oikoo idealistisia käsityksiä urheilusta yleensä ja dopingista erityisesti. Dopingin vastainen taistelu on Vettenniemen mukaan 2000-luvun urheilullista fundamentalismia, joka ei tuota juuri muuta kuin syytöksiä ja lehtiotsikoita, ja joka riistää urheilijoilta mahdollisuuden toteuttaa sitä, miksi he ovat urheilijoiksi ryhtyneet. Piikit ja pillerit ilmestyy Teoksen aikalaispuheenvuorojen sarjassa Teesi. (Ilmestyy tammikuussa 2009)

Kulttuuri antiikin maailmassa on kattava ja yleistajuinen esitys länsimaisen kulttuurin kehdosta antiikin Kreikassa ja Roomassa. Suomen parhaat asiantuntijat kirjoittavat muun muassa antiikin esihistoriasta, myyteistä ja sivistyksestä. Jokapäiväistä elämää kuvataan muun muassa kauneusihanteiden, ruokakulttuurin, lomailutottumusten ja terveydenhoidon kautta. Havainnollisesti kuvitettu teos on kokonaisuus, jonka voi mainiosti lukea vaikka kannesta kanteen, mutta joka toimii erinomaisesti myös hakuteoksena. Varsinaisen tekijäryhmän (Mika Kajava, Sari Kivistö, Hannu Riikonen, Erja Salmenkivi, Raija Sarasti-Wilenius) lisäksi kirjaan ovat kirjoittaneet tekstejä Jaakko Hämeen-Anttila, Jorma Kaimio, Juha Sihvola, Leena Pietilä-Castrén sekä Paavo Castrén. Kirja on laadittu sisarteokseksi vuonna 2007 julkaistulle Kirjallisuus antiikin maailmassa -kirjalle (Teos). (Ilmestyy huhtikuussa 2009)


« Takaisin

Tiedotteet

2008

Näytä kaikki tiedotteet »