Kohtauspaikka Marinad
  • Kirjastoluokka 84.2
  • Sidottu
  • 130 x 207 mm
  • 406 sivua
  • Kansi: M-L Muukka
  • ISBN 951-851-009-1
  • LOPPUUNMYYTY

Kohtauspaikka Marinad

Ilmestynyt 17.8.2004

loppuunmyyty

Eletään 1990-luvun alkua. Neuvostoliitto on kaatumassa, Berliinin muuri murtunut, maailma muuttunut peruuttamattomasti. Nora tapaa kotiovellaan entisen miehensä Johanneksen. Johannes on jättänyt Noran ja kaksivuotiaan lapsensa 15 vuotta aiemmin sanaakaan sanomatta, selityksittä.

Nyt Johannes on takaa-ajettu ja tarvitsee apua, ja Nora ottaa hänet huostaansa. Sairaan Johanneksen puheista alkaa muotoutua menneisyydestä aivan toisenlainen kuva kuin Nora olisi halunnut. Se, mikä välkkyi nuorena puhtaana ja jalona, näyttää nyt vain joko täydeltä itsepetokselta tai rikokselta.

Eikä pelkästään nuoruuden idealismi näyttäydy uudessa valossa. Myös Johanneksen ja Noran tarina on kaikkea muuta kuin Nora on luullut: Johannes oli vakooja, ja on sitä yhäkin.

Nora joutuu punnitsemaan koko elämänsä uudelleen. Oman osallisuutensa, vilpittömän uskonsa kommunismiin – koko oman identiteettinsä. Entä ketä ja mitä Nora on rakastanut rakastaessaan Johannesta? Onko mahdollista antaa anteeksi miehelle, joka on valehdellut kaiken? Onko mahdollista antaa anteeksi itselleen? Voiko mitään uutta syntyä ilman väkivaltaa ja kuolemaa?

Raija Oranen punoo intohimoisen hurjan tarinan 70-luvun opiskelijaelämästä tähän päivään. Miten päädyttiin lapsen uskosta kommunismiin täyteen kapitalismiuskoon? Kohtauspaikka Marinad on monisävyinen tutkiskelu ja kuvaus vakoojan luonteesta ja kyvystä rakastaa.

Leningrad on parhaimmillaan talvella, sateessa tai sateen jälkeen, kun kanavat uinuvat jäittä, tummina. Lippujen puna kukkii puhtaaksi pyyhkäistyllä taivaalla ja Mars-kentällä hohtaa valkea viaton lumi. Päivänvalon hento kajo nyppylöi Ison Nevan pinnan kun työnnyn tiheään savuun ja tilaan: tshai, pashalusta! Kun ulkona laskeutuu sadun sininen hämärä, paukahtavat Auroran tykit taas, kuuluu huutoja, kiväärinkolketta ja aika syöksähtää eteenpäin kuin salama. Minä kuulun joukkoon, tähän joka ryystää pivaa ja votkaa ja antaa mahorkan sauhuta. He tietävät sen. Mutta tiedän jotain enemmän kuin muut. Siitä en puhu. Vaikenen.

SULJE

(...) teksti vetää hyvin alusta loppuun asti. Kirjan voi hyvin lukea sellainenkin, jota politiikka ei sinänsä kiinnosta.
Ilta-Sanomat, 18.8. 04

Kerronnan ajallinen pirstaloiminen sopii erinomaisesti sekä romaanin yhteiskunnalliseen että romanttiseen tarinaan. Palasista koostuu hieno ihmiskuva niin Norasta kuin Johannes Rossista, joiden nuoruus piirtyy esiin hauskojen yksityiskohtien ja tilanteiden kautta.
Mari Viertola, Turun Sanomat, 3.9.04

Rossin kiinnostavuus syntyy narsismin, älyllisyyden ja kiihkeän uskon yhdistelmästä. Karaktäärinä Rossi on samantyyppinen kuin Klaus Mannin ikimuistoisen Mefisto-romaanin päähenkilö: mies, jolla on karismaa, säihkettä ja älyä, mutta jokin kohta omassa minuudessa on pohjattoman vajaa.
Saara Kesävuori, Aamulehti, 17.8.04

Orasen kirja on puoleensavetävän, ironisen ja monisyisen juonensa vuoksi ahmaistava kerralla. Päähenkilöt astuvat todellisuudesta epätoteen yhtä helposti ja todesti kuin me menemme ulos ja sisään. (...) Kohtauspaikka Marinad pyrkii piirtämään menneestä maailmasta sellaisen sanallisen kuvan, joka kestää vertailun nyt vallitsevaan aikaan.
Ralf Hermans, Kauppalehti, 13.9.04

Kohtauspaikka Marinadissa Raija Oranen kuvaa yleispätevän tuntuisesti niitä taustoja, jotka villitsivät nuoret kommunismiin.
Kai Hirvasnoro, Kansan uutiset/Viikkolehti, 10.9.04

En ole jaksanut innostua näiden entisten taistolaisten katumusharjoituksista, yrityksistä selitellä kaikki parhain päin (...) Oranen ei sorru pahasti rypemiseen eikä selittelyyn, vaan ainakin yrittää jonkinlaista analyysiä, etsii vastausta kysymykseen, miten niin saattoi käydä.
Yrjö Rautio, Iltalehti, 27.8.04

Teos kuitenkin leikittelee varsin taitavasti todellisilla ja sepitetyillä nimillä ja vihjailee näin enemmästä. Jotkut kohdat ovat ilkeydessään suorastaan herkullisia (...) Parhaimmillaan Oranen, viihteen ammattilainen, on kuvatessaan, kuinka Noralle mies ja puolue ovat yhtä, kumpikin vihansekaisen rakkauden ja riippuvuuden kohde.
Liisi Huhtala, Kaleva, 7.9. 04

Objektiivisesti kirja on rahastusta aikamme muotibuumilla: kommunisminvastaisuudella, lähihistorian uudelleenkirjoittamisella, ”voittajien” kuorossa huutamisella.
Erkki Susi, Tiedonantaja, 3.9. 04


MUUTA TUOTANTOA