Kädettömät kuninkaat
  • Kirjastoluokka 84.2
  • Nidottu
  • Kansi: Miika Immonen
  • Kannen kuva Hannu MNänttäri
  • ISBN 951-851-350-9
Käännökset
  • Viro
  • Novelli: Yhdeksän ruukkua

Kädettömät kuninkaat

Ilmestynyt 29.4.2005

OSTAprinted book

Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita -novellikokoelma koostuu Johanna Sinisalon aiemmin julkaisemista novelleista. Lisäksi mukana on yksi kertomus, joka on kirjoitettu tätä kokoelmaa varten. Novellit ovat saaneet kiitosta muun muassa Suomen fantasiakirjallisuuden ja science fictionin harrastajilta: kolme kokoelman novellista on saanut alan oman Atorox-palkinnon, neljä on tullut toiseksi. Näitä novelleja lukijat ovat jo pitkään pyytäneet saada luettaviksi yksissä kansissa.

Sinisalon tarinat sijoittuvat pääosin meidän aikaamme, tuttuihin maisemiin, joissa jokin on häiritsevästi ja pelottavasti toisin. Novellissa Lukko perheen kotona on keittiön ovessa jykevä lukko, jota kukaan muu ei näe. Kädettömät kuninkaat avaa hyytävästi sen miksi ja kenen välikappaleina täällä elämme, novellissa Me vakuutamme mainostoimiston copy huomaa toimivansa työssään jonkin suuremman maailmanjärjestyksen ja myytin tahdottomana palvelijana.

Järjestelmällisesti Sinisalo muuttaa novelleissaan tutun ja totutun päälaelleen; se mitä luulemme omaksemme on jonkin muun hallussa, ihmisen ymmärrys maailmasta on jonkin toisen kirjoittama kuin hänen itsensä, myytit totta ja totena pidetty pelkkää myyttiä. Sinisalon novellien maisema pitää sisällään salaisuuksia jollaisia emme voi edes kuvitella siellä olevan, ja samalla hän avaa uusia viiltäviä valaistuskulmia omaan maailmaamme. Näiden novellien lukemisen jälkeen ei mitään – ei edes itseä – voi katsoa enää niin kuin ennen, sillä kaikki mihin uskomme saattaakin olla häiritsevästi toisin.

Kokoelmaan sisältyvä novelli Baby Doll on arvostetun yhdysvaltalaisen Nebula-kilpailun vuoden 2008 palkintoehdokkaana pitkien novellien sarjassa.

Jo kilometrien päästä näin meren. Uuden meren.

Tämä meri heijastui hopeisena, yhtenä kiiltävänä kalvona, ja aurinko heijastui sen pinnasta suorana hillittömänä hulluutena. En nähnyt ainuttakaan lintua.

Kuin meren pinnalle olisi kasvanut laineiden mukana keinahtelevaa ohutta huikean kirkasta peiliä. Se kuvasti aurinkoa ja pilviä väräjävänä hopeakeittona, ja hehku heijastui takaisin pilviin ja pilvistä takaisin mereen niin kuin koko ilma olisi ollut täynnä kiiltävää kylmää valoa. Otin lasit pois silmiltäni nähdäkseni vielä paremmin ja aloin huutaa. Hirmuinen valon paljous sattui silmiini. Ja vaikka laitoin lasit heti takaisin, valui silmistäni vettä ja niitä kirveli lopun päivää ja minun oli vaikea nähdä.

Ajoimme eteenpäin kohdataksemme kirkkauden.

SULJE

"Käsikirjoittajanakin tunnetun Sinisalon draamallinen näkemys välittyy novelleista ilmaisuvoimaisena dialogina, vakuuttavina henkilöhahmoina ja varsinkin siinä, miten kerronta keskittyy kohtauksiin. (...) Sinisalo myös pohtii ihmissuhteita, niin perheessä kuin muissakin yhteisöissä (...) Lopputulema ei näytä kovin valoisalta, mutta sitäkin syvemmältä se lukijaa kouraisee."
Sari Peltoniemi, Aamulehti 29.4.05

"Sinisalon novelleille on leimallista jonkin oudon asian tai ilmiön tuominen keskelle arkea (...) monet tavallisistakin tavallisimmat asiat saavat uusia ulottuvuuksia. Sinisalo ikään kuin pakottaa lukijan miettimään arkea uusista näkökulmista."
Kimmo Rantanen, Turun Sanomat 2.5.05

"Sinisalon taito sekoittaa todellisuus ja myytit sekä itsestäänselvyys ja mystinen unenomaisuus on mestarillista. Sanoillaan hän osoittaa kuuluvansa kirjailijoidemme harvalukuiseen etujoukkoon. Kokoelman kustantanut Teos on jälleen onnistunut esimerkillisesti kirja(ilija)valinnassaan."
Ralf Hermans, Kauppalehti 16.5.05

"Tekstin aukikietoutumisessa näkyy Sinisalon toinen, ajan myötä kirkastunut voima - kyky ja uskallus jättää asiat silleen, auki, lukitsematta. Tekstit ovat parhaillaan tyylikkäitä sommitelmia, mutta eivät koskaan kiinteitä selityksiä. (...) Vieras, toinen, joka hiipii tai ryntää esiin Sinisalon rivien välistä, on usein arkaainen, luonnonvoiman kaltainen, kaoottinen ja samanaikaisesti viettelevä ja pelottava. Sinisalo kirjoittaa outoudesta hyvin, koska hän kirjoittaa luontevasti tavallisuudesta."
Jussi Ahlroth, Helsingin Sanomat 10.7.05

"Heti ensimmäiseksi huomio kiinnittyy siihen helppouteen, jolla Sinisalo tarinansa kertoo. Oli kyseessä sitten kuvaileva, dialogipainotteinen, puhekielinen tai jopa slangimuotoon puettu teksti, niin aina se soljuu eteenpäin nautinnollisen vaivattomasti. Sinisalo hallitsee suomen kielen nyanssit ja laajan sanavaraston sekä näillä välineillä leikittelyn, joten yksinkertaisuuden illuusiosta huolimatta kerronta on rikasta ja vivahteikasta."
Toni Jerrman, Tähtivaeltaja 2/2005

"Mainoksen tilaava vakuutusyhtiö, jonka edustajia päähenkilöcopywriter ei saa tavata tai keittiönoveen asennettu jykevä lukko - yksi yksityiskohta riittää, sillä Sinisalo lataa pieneen suuren merkityksen. Samalla selittämättömästä kuoriutuu esiin kauhu."
Karo Hämäläinen, Suomen Kuvalehti, 34/2005