Pimeä tavarajuna
  • Kirjastoluokka 84.2
  • Sidottu, suojapaperi
  • Koko 130 x 207
  • 192 sivua
  • Kansi: Ilkka Kärkkäinen
  • ISBN 951-851-090-3
  • LOPPUUNMYYTY

Pimeä tavarajuna

Ilmestynyt 10.8.2006

loppuunmyyty

Ihmiset elävät elämäänsä ahtaasti kuin tavarajunan vaunussa. He kompuroivat pimeässä ja luulevat olevansa yksin, koska muita ei ole näkyvillä. Juuri tuo yksinäisyyden harha muodostuu olennaiseksi, kun he alkavat pyrkiä vapauteen. Vapaus on näille eksyneille vielä suurempi pimeä: valhe, pako tai itsetuho. Pimeä tavarajuna kertoo lakonisesti, miten voi käydä, jos sulkee kaiken ulkopuolelleen.

Levola novellit synnyttävät henkisiä raajarikkoja, joiden elämässä kuviteltu risteää todellisen kanssa vaivattomasti ja täysin erottamattomasti. Onko kyse henkiöiden neuroottisuudesta ja sosiaalisesta kyvyttömyydestä vain onko maailma yhtäkkiä muuttunut vinoksi? Kaikki on mahdollista, mikään ei ole todellista.

Novelleissa kuljetaan junavaunusta ja metsästä toiseen, pitkin juuria ja raiteita, hiljaisuuden ja laukausten välissä. Sotää käydään tai leikitään, se riehuu sisällä ja ulkona. Juuret vievät menneeseen.

Kerrostalohuoneistosta kasvaa absurdi kuoriaisen tunneliverkosto, tulikärpästen rakkauden pyhättö tai kuilu avaruuteen. Junavaunusta voi löytää Moskovan, grillikioskista Komsomolin naiset, lukkiutuneesta korvasta hanhien parvet. Seireeni ja Toyota Avensis mahtuvat samaan tarinaan, sillä itse luodussa pimeydessä niitä on vaikea erottaa toisistaan.

Keltaisen grillin juuresta puski voikukkia, niin kuin ne olisivat jääneet rakennuksen alle. Grillin omistaja poltti aina sisällä. Pitkä mies jonka kasvoja en muista. Niin pitkä, että näkyi vain rinta, kun hän otti tilauksia vastaan. Vaikka irtokarkeilla oli hinta, mies pisti niitä aina silmämääräisesti, yleensä hieman ylimääräistä. Oli pysähtynyt kesä.
– Jossakin menee ambulanssi! Pekka huusi.
Niitä jahtasimme, emme autoja vaan onnettomuuksia. Olisimme yhtä hyvin voineet olla kaupungin luodolle saapuneessa tivolissa, mutta se ei kiinnostanut.
– Jossakin ihan lähellä, Juha kuunteli.
Kun sanoin, etten minä ainakaan kuule mitään, myyjän sormi hipaisi kättäni joka oli vielä tiskillä.
– Jos et kuule sireeniä, se on sinua varten.
Grillin ohi kiisi äänetön ambulanssi, jonka siniset valot uhmasivat auringon asemaa. Myöhemmin olen miettinyt kuulinko väärin. Sanoiko mies sittenkin seireeni? Naisen pää ja linnun ruumis. Houkuttelevat miehiä laulullaan ja repivät sitten kappaleiksi.

SULJE

"Lauri Levola on puhdas novellisti. Hänen tekstinsä ovat viiltäviä väläyksiä jotka kehkeytyvät, venyttämättä, intensiivisiksi novelleiksi. (...) Pimeän tavarajunan kirkkaus on lauseessa, joka kiteyttää mieleen ja maailmaan tulleet säröt pelottavan kutkuttavasti."
Arto Virtanen, Parnasso 4/2006

"Yksityiskohdille Levola antaa poikkeuksellisen paljon merkitystä. Hän myös hienosti niitä havainnoi."
Kimmo Rantanen, Turun Sanomat 10.8.2006

"Tämän päivän totuus on huomisen valetta. Levolan novelleita lukiessani yllätyin useasti: mikä alussa vaikutti todelta, sitä oli lopussa katsottava toisin."
Kimmo Korhonen, Kiiltomato.net 10.8.2006

"Oma suosikkini kokoelmassa on novelli nimeltä Aukile. Siinä aukkoisuus kohtaa tiheyden tavalla, jota moni kokeneempikin novellisti kadehtisi."
Saara Kesävuori, Aamulehti 10.8.2006

"Lauri Levolan Pimeä tavarajuna edustaa tilanteentajuista lyhyproosaa pimeimmillään ja parhaimmillan."
Markku Soikkeli, Satakunnan kansa 15.8.06

”Lauri Levolan Pimeä tavarajuna vie lukijan tavallisista ympyröistään yllättävään toiseen todellisuuteen. Se on terapeuttinen kirja, mutta tekee myös levottomaksi.”
Vesa Karonen, Helsingin Sanomat 16.8.06

"Novellien päähenkilöt tulevat kaikessa absurdiudessaan ja hulluudessaan jotenkin todella lähelle, ja hulluiksi luokiteltavat ajatukset vaikuttavat todellisilta."
Elina Hakola, V 6/06

"Levola kirjoittaa osuvaa kieltä, ei eksy, vaikka novellien ihmiset hyvinkin usein ovat eksyksissä elämässään."
Hannu Niklander, Etelä-Suomen Sanomat 26.9.2006

"Levolan kokoelma sykähdyttää absurdin nerokkailla asetteluillaan, ja hyvin sen tekeekin. Levolan kirjailijan ura aukeaa varmasti.(...)Novellikokoelma on uniikki mestariteos."
Miika Viljakainen, Warkauden lehti 26.9.2006

"Lause on niukka ja selkeä, ja sommittelu millimetrin tarkkaa silloinkin, kun ajatus asettuu vähän vinoon. (...) Pimeästä tavarajunasta voi nauttia siekailematta, syksyn ensimmäisenä kirjallisena läpimurtona."
Putte Wilhelmsson, Kaleva 26.11.2006