Tuo hiisi hirviäsi
  • Kirjastoluokka 49.25
  • Sidottu, ylivetokansi
  • 170 x 240 mm
  • 304 sivua
  • Graafinen suunnittelu Terhi Haikonen
  • Nelivärikuvitus
  • 978-951-851-123-9

Tuo hiisi hirviäsi

Ilmestynyt 21.8.2007

OSTAprinted book

Mitä teki Nylky-Nyrckes, entä Hongotar? Miksi Jöran Morottaja ja Gabriel Johaninpoika Aikio käräjöivät ahmasta? Minkä riistaeläimen pelättiin sorruttavan siltoja ja pysäyttävän junaliikenteen?

Teoksessaan Tuo hiisi hirviäsi Heikki Lehikoinen esittelee suomalaisen metsästyksen perinteitä kivikaudelta 1900- luvulle asti. Varsinaisten pyyntimenetelmien ja -käytäntöjen lisäksi tässä laaja-alaisessa kirjassa käsitellään esimerkiksi varhaista metsästyslainsäädäntöä, metsien jumaluuksia ja haltijoita sekä eläinuskomuksia ja metsästysriittejä.

Metsästystä ei käsitellä irrallisena ilmiönä vaan osana inhimillistä toimintaa ja sen historiallista kehitystä. Aineistona on käytetty muun muassa arkeologisten tutkimusten tuloksia, käräjäpöytäkirjoja, matkakuvauksia ja kaunokirjallisuutta. Näin tekstissä välittyvät nykynäkökulman lisäksi erilaiset metsästykseen liittyvät aikalaiskäsitykset ja niiden muutokset.

Lehikoisen perehtyneisyys aiheeseen yhdistettynä hänen lennokkaaseen kirjoitustyyliinsä tekevät kirjasta oivallista luettavaa kaikille kulttuurihistoriasta kiinnostuneille.

Kirjan lopussa on myös vanhoja vinkkejä uusille eränkävijöille – tosin niiden soveltaminen tapahtukoon jokaisen omalla vastuulla.

Metsän kunnioitetuimman eläimen elämää pohdittiin
ympäri
vuoden. Uskottiin, että talvipesäänsä vetäytynyt
karhu herää tammikuun 19. päivä, jolloin se kääntää
kylkeään ja sanoo: ”Yö puolessa, nälkä suolessa”. Koska
tuona päivänä uumoiltiin talven selän taittuvan, ajateltiin
mesikämmenen
miettivän, oliko päivä jo koittanut.
Mutta koska eteläisimmässäkin Suomessa tuon ajankohdan
jälkeen
talvea vielä riittää, saattoi otso huoata: ”Yö
puolessa,
pikipallo peräsuolessa”. Tämän jälkeen se alkoi
imeä käpäläänsä
ja nukahti uudelleen. Näin mesikämmen
vietti merkkipäiväänsä. Maalis–huhtikuussa, kun oli
aika nousta talviunilta, herätteli karhuemo poikasiaan:
”Herätkää, herätkää, jokoset jo virtaavat, vasaset jo roukuvat,
lintuset jo laulavat, kalaset jo kutevat.

SULJE

"Tiukat tieteelliset vaatimukset täyttävä kirja on perusteellinen, monipuolinen, sujuvasanainen, elävä ja hauska suomalaisen metsästyksen historian perusteos."
Yrjö Rautio, Apu 40/2007

"Metsästyksen kulttuurihistoria on kiehtovaa luettavaa."
Marja Sulin, Iltalehti 25.8.2007

"Kirjan pohjana on käytetty muun muassa arkeologisten tutkimusten tuloksia, käräjäpöytäkirjoja, matkakuvauksia ja kaunokirjallisuutta. Näin tekstissä limittyvät nykynäkökulma sekä erilaiset aikalaiskäsitykset. Kokonaisuus on hauska."
Heikki Haapavaara, Kauppalehti 28.8.2007

"[Tuo hiisi hirviäsi] on kirjoitettu taiten ja mielenkiintoisesti. (...) Elävästi Lehikoinen kertoilee erilaisista pyydettävistä ja pyyntitavoista. (...) Erinomaisen arvokas on tiivistetty "hiisisanasto", jota lukemalla selviää hyvin moni asia tämän päivän maailmastakin."
Seppo Kononen, Karjalainen 17.9.2007

"[Lehikoisen] kirja kertoo myös kauniita tarinoita metsänhaltioista ja ihmisten muista, luontoon ja eläimiin liittyvistä uskomuksista. Siksi tämä opus sopii Suomen historiasta ja kulttuurista kiinnostuneelle - harrastaapa hän metsästystä itse tai ei."
Heikki Nivaro, Fakta 10/2007

"[Lehikoisen] kirjaa elävöittää mukava kuvitus. (...) Hauskaa luettavaa muillekin kuin metsästyksen ystäville ovat muun muassa uskomukset, jotka liittyvät eläimiin ja metsästykseen. (...) Kirjan loppuosassa on myös hauska sanasto."
Leena-Maija Lindqvist, Hämeenkyrön Sanomat 25.10.2007

"Teos [Tuo hiisi hirviäsi] on hyvin kirjoitettu jahauskat esimerkit lisäävät luettavuutta. Myös kuvitus karttoineen, piirroksineen ja valokuvineen tukee kokonaisuutta hienosti."
Marko Ojala, Erä 14/2007

"Muun muassa biologian, arkeologian, historian ja kansantieteen lähteitä käyttämällä hän [Lehikoinen] on luonut kiehtovan esityksen metsästyksen ja eräkulttuurin
vaiheista Suomen kamaralla jääkauden ajoista lähtien."
Otto Lappalainen, Salon Seudun Sanomat 17.1.2008