Miten niin valo
  • Kirjastoluokka 84.2
  • Sidottu, suojapaperi
  • 130 x 197 mm
  • 188 sivua
  • Kansi: Leena Kisonen
  • ISBN 978-951-851-143-7

Miten niin valo

Ilmestynyt 7.8.2008

OSTAprinted book

Anni on antanut avioliitolle kaikkensa: hän on mukautunut, harrastanut, perehtynyt ja peitellyt epäonnistumisia. Keskiluokkainen unelma on kuitenkin hajonnut tomuksi, ja Anni makaa keittiön lattialla jo toista viikkoa. Siitä tarina alkaa; siitä kun jokin loppuu.

Kristiina on taidemaalari. Hän asuu yksin ja elää hillittyä, rajoittunutta elämää. Rutiinit rikkoo kuitenkin puhelu mieheltä, josta ei pääse eroon.

Lääkäri Päivikki Siven työskentelee sairaalassa, jonne sekä Anni että Kristiina päätyvät. Hänen maailmansa täyttää tieto ja sen hallitsema todellisuus. Lapset ja mies liukuvat etäälle, kun säntillinen mieli kontrolloi ja kotiloituu. Mutta Anni ja Kristiina kääntävät Sivenin ehjän maailman nurin.

Jos kohtalon kieli on sattuma, on onnettomuudessa oltava jokin viesti. Miten niin valo on tarina tilanteista, joissa on peruuttamattomasti herätty unesta todellisuuteen, jossa tulevaisuus on auki. Se on hurja, raivokas ja rehellinen kirja, jonka kieli kulkee lumoavan taidokkaasti ja kaiken paljastaen.

Anni makasi keittiönlattialla jo toista viikkoa. Sen sijaan että hän olisi tuntenut lattialla käyvän vienon vedon, maton rakeisen kudoksen selän alla, tyynyn takaraivon ja maton välissä, nähnyt ympärillään lainehtivat rytistetyistä nenäliinoista muodostuneet dyynit, joiden keskellä valoa palvoi ontto keraaminen pöllö täynnä tupakannatsoja, puhelinluettelo, kolme sytytintä ja unilääkepurkki, hän näki ympärillään jäätikön. Keittiön matosta nenäliinakuorrutuksineen oli tullut jäinen lautta, joka jäälle harvinaiseen tapaan kasvatti pinta-alaansa eikä menettänyt sitä liueten hitaasti hyiseen veteen. Hän oli kuullut majesteettisen mannerjään lohkeamisen äänet, jäävuoren kohahtamisen mereen, nitinän, ulvonnan ja jylyn kun veden eri olomuodoista koostuva massa teki tilaa uudelle loppuaan erittävälle vuorelle. Öisin Anni katseli taivaankannen valtaavia revontulia kuin ilotulitusta, uiden unen ja valveen välillä sulavasti kuin hylje.

Tämä arktinen maailma oli todellisempi kuin keittiö ja sen reunoilta normaalin oloisesti jatkuva lähiö, tämä maailma oli Annin sisäinen todellisuus johon hän astui kaksi viikkoa sitten eräiden tapahtumien saattelemana. Tai sanoisinko; hän uskalsi astua, sillä sellaisiin paikkoihin ihminen alitajuisesti varoo astumasta, sellaiset paikat kuin sisäinen todellisuus ovat läheisyydestään huolimatta vaarallinen ansa, jota välttämällä elämä pysyy kohtuullisena ja sopivassa muodossa. Sellaisiin paikkoihin ei yleensä astuta vapaaehtoisesti, niissä ei piipahdella, niihin upotaan.

SULJE

"Marjo Niemen romaaninkirjoittamisen tavasta todistavat valomotiivin kymmenet vaihtelevat ilmenemismuodot läpi kertomuksen."
Kaisa Neimala, Parnasso 4/2008

"Miten niin valo kiehtoo edeltäjänsä Juostu maa (2004) tavoin etenkin kaikkia aisteja stimuloivan kielensä ansiosta. Niemen kyky maalata sanallisia maisemina ja säveltää uusia sointuvia kielikuvia on kadehdittavaa..."
Laura Leiwo, Hämeen Sanomat 25.9.2008

"Niemen romaanin [Miten niin valo] kieli on intensiivistä, pakahduttavaa. Kolmen yksilön armoton läpivalaisu kertoo enemmän naisen paikasta nyky-Suomessa kuin vuoden pääkirjoitukset yhteensä. (...) Hienoa romaanitaidetta. "
Jarkko Tontti, Vihreä Lanka 26.9.2008

"Kirja [Miten niin valo] on hyvää, kaunista suomen kieltä. Se ymmärtää tilan ja valon ja ihmisen, naisen tai miehen mitan, kumartaa mittaamattomuutta ja inhimillisyyttä. Mutta se muistaa, ettei ihmisen tarvitse olla väärä, vaikkei vielä kestä valoa."
Päivi Hahko, Helsingin Uutiset, Vantaan Sanomat & Länsiväylä 21.9.2008

"Miten niin valo-teos on suomen kielen juhlaa, teksti on ilmaisuvoimaista, ilmeikästä ja visuaalista."
Hannele Salminen, KirjaIN 2008/3

"Niemen äkäisesti poreileva kieli on vaikuttavaa, yksittäiset lauseet ovat hörähdyttävän nerokkaita (...). Kirjassa [Miten niin valo] esitellään Kristiinan sanaa ja kuvaa sekoitteleva teos, jonka ostaisin heti, jos se olisi olemassa."
Merja Määttänen, Sara 2008/10

"Marjo Niemen Miten niin valo on puhutteleva, rohkaiseva ja ihastuttava romaani."
Leena-Maija Tuominen, Eläkkeensaaja 2008/6

"Romaanin [Miten niin valo] kerronta on parhaimmillaan huikean taidokasta. Niemi toteuttaa sen hallitusti, tarkoilla ja ymmärrettävillä ilmauksilla, jotka selkeinä ja uudella tavalla rikkovat kielen kulunutta säännöstöä."
Maija Jelkänen, Kaltio 2008/5

"Teos [Miten niin valo] on kaunis, rehellinen ja raju."
Eila Jaatinen, Vantaan Lauri 2008/39

"Kerronta ikään kuin pysäyttää kuvaamansa hetken ja paljastaa tilanteelle relevantit yksityiskohdat sanojen takaa, jopa henkilöiden eleissä, taitavasti ja herkästi. Yhtä taitavaa on hienovaraisen, pikimustan huumorin käyttö sinänsä traagisten tapahtumien käsittelyssä. Niemi saa ladattua päähenkilöiden raivokkaisiin ajatuksiin ja muutaman sanan mittaisiinkin dialogin pätkiin tehokasta, tyhjentävää huumoria, joka hymyilyttää lukijaa ja elävöittää, suorastaan piristää, henkilöitä."
Ville Miettinen, Kymen Sanomat 7.12.2008

"Niemen kieli soljuu parhaimmillaan kuin Woolfin tajunnanvirtaproosa, ja kerronnan tehävä on samaan tapaan valaista henkilöt sisältäpäin."
Terhi Hannula, Turun Sanomat 6.1.2009

"Niemi kirjoittaa värikkäästi ja raikkaasti; tarinassa on vahva eteenpäin menon imu. Tämänkaltainen dynaaminen suorasukaisuus on nautittavaa herkkua."
Anssi Lehtimäki, Pohjalainen 29.12.2008

"Kirjan teksti on hengästyttävää ja haastavaa. Tyyli auttaa pääsemään kolmen naisen pään sisään, ja lukukokemus palkitsee."
Eeva Laine, Hämeenkyrön Sanomat 13.1.2009

"Niemen naiset kamppailevat pimeässä, mutta elämänmuutos merkitsee heille valoa. Miten niin valo on vetävä lukukokemus, mutta yhtä lailla se voisi olla herkullinen kirjallisuudentutkimuksen kohde."
Terhi Rannela, Kaleva 17.1.2009

"Niemen harkittu kieli kaappaa erilaisiin rytmeihin, upottaa ja etäännyttää tapahtumat. Sulkumerkit ja kertojan kommentit nykivät tekstiin ylimäääräisiä iskuja. Nämä lauseet eivät ole koivuklapeja, eivät muodoltaan, eivätkä lämpöarvoltaan."
Karo Hämäläinen, Suomen Kuvalehti 2008/35

"Niemi kuvaa osuvasti ja hauskasti kolmikymppisten ja vanhempien naisten itsellleen virittelemiä vaatimushelvettejä."
Sanna Kangasniemi, Image 2008/7

"Miten niin valo -romaanin kolmiodraama havainnollistaa nousevan naiskirjailijan taitoa ja luomisvoimaa."
Jari O. Hiltunen, Satakunnan Kansa 7.8.2008

"Hänen [Marjo Niemen] käyttämässään kielessä on jotain niin mukanaan vievää, että siitä nautiskelee jo sanojen ja niiden yhdistelyn itsensä takia. Hän osaa perin taitavasti ilmaista elämän tahatonta komiikkaa kaiken surkeuden keskellä. Teksti on myös sillä tavoin totta, että se saattaaa sysätä lukijankin ajatuksia uusille raiteille."
Hannele Puhtimäki, Ilkka 19.8.2008

"Etenkin viisikymppisen supersuorittajan Päivikki Sivenin murtautuminen suurelta osin itse luomastaan naisvankilasta toimii - ja kaikkien mielen murtumispisteiden keskellä tarjoaa myös mustanpuhuvaa huumoria."
Susanna Luikku, Apu 33/2008

"Miten niin valo on ikenet veressä ja suu hymyssä kirjoitettu kertomus himosta, haavoittuvuudesta, kohtuuttoman rakkauden kaipuusta, tempoilevista ihmissuhteista ja elämään sisältyvistä ennakoimattomista käänteistä. Elävän elämän oloista kerrontaa, toisin sanoen."
Saara Kesävuori, Aamulehti 8.8.2008

"Anni makasi keittiön lattialla jo toista viikkoa. Näin alkaa Marjo Niemen toinen romaani Miten niin valo. Tehokkaasti ja vangitsevasti. Samalla otteella teksti pitää lukijan otteessaan viimeiselle sivulle saakka."
Anna Paju, Kansan Uutiset 5.9.2008

"Niemi avaa kolmen naisen mielet kauniilla kielellä ja oivaltavilla kuvilla."
Meri Nykänen, Olivia 2008/9