Viisi veistä Andrej Kraplilla
  • Teos | Söderströms -sarja
  • Kirjastoluokka 84.2
  • Alkuteos:
  • Fem knivar hade Andrej Krapl
  • Suomentanut: Tarja Teva
  • Nidottu, kartonkikansi
  • 148 x 207 mm
  • 288 sivua
  • Kansi: Terese Bast
  • ISBN 978-951-851-179-6

Hannele Mikaela Taivassalo

Viisi veistä Andrej Kraplilla

Ilmestynyt 13.8.2008

OSTAprinted book

Nuori tyttö kohtaa kotikylässään Pohjanmaalla miehen nimeltä Andrei Krapl. Andreilla on virsikirja ja viisi veistä, joiden heittämisen hän opettaa tytölle. Tyttö rakastuu mieheen, mutta karkaa sitten kylästä mukanaan yksi Andrein veitsistä.

Tyttö saa kannoilleen metsästäjän. Hän ajautuu yhä uusiin kyliin ja kaupunkeihin matkallaan, jota verhoaa usvamainen salaperäisyys. Sahat, kosteat metsät, kaupunkien sokkelot ja yössä punaisena ja sinisenä välkkyvän Tokio-barin valo luovat romaaniin kohtalokkaan tunnelman.

Taivassalon kieli on ällistyttävän ilmaisuvoimaista. Hän onnistuu kertomaan nuoren tytön tarinan niin, että siinä sekoittuvat uskonnollinen mystiikka, romantiikka, unet, proosa ja lyriikka. Teini-ikäisen tytön odysseiaa sävyttää vastustamaton, vino huumori.

Viisi veistä Andrei Kraplilla on upea kauhuromanttinen kertomus, jonka ytimessä ovat halu, kaipaus ja lähteminen. Romaani pohtii, mitä on rakastaa, tulla jätetyksi – tai jättää ja tulla takaisin.

Läs om Fem knivar hade Andrej Krapl på Söderströms nätsidan.

Korkeimman kirkontornin ylimmällä huipulla välkkyy,
terävät
rautapiikit vilkkuvat.
Kirkontornin risti leikkaa kuin veitsi pilviä ja auringonsäteitä.
Hän painaa otsan vilpoista ikkunaa vasten. Moottori
käy, se tuntuu ikkunaruudun kautta värinänä aivoissa asti.
Ehkä aina sydämessäkin.
Ovet painuvat huokaisten kiinni aivan kuin niiden sulkeutumiseen
kuluisi ikuisuus, mutta hän katselee edelleen
kirkontornia. Se vain on siellä. Se välkkyy mutta ei muutu
miksikään.
Se vain on.
Kun bussi lähtee matkaan, hän kääntää päätään, ojentaa
kaulaansa ja katsoo viimeisen kerran puistonpenkkiä
jolla hän vielä äsken istui.
Ja tuolla.
Hän säpsähtää ja kääntyy katsomaan kuljettajaa. Mies
istuu lyyhistyneenä ohjauspyörän päälle. Aivan kuin haluaisi
suojella sitä. Suojella itseään. Siksi hän ei voi pyytää
kuljettajaa pysähtymään, hän ei voi tunkeutua kuljettajan
maailmaan. Hän ei viitsi.
Seurakunnan leikkipuiston penkille unohtui muovikassillinen
jalkapallotossuja. Veitset. Pullo. Hän näkee
bussinikkunasta kuinka kassin valkoiset muovikorvat lepattavat
tuulessa.
Näkemiin hyvästi.

SULJE

"Taivassalo onnistuu olemaan mystinen olematta pateettinen. Hän käyttää raamatullisia viittauksia, mutta välttää mahtipontisuuden. Hän kertoo romanttisen rakkauskertomuksen sortumatta sentimentaalisuuteen tai tunneähkyyn."
Saara Kesävuori, Aamulehti 27.9.2008

"Hannele Mikaela TaivassalonViisi veistä Andrei Kraplilla on kauhistuttavan koskettava nuoren tytön kehityskeromus (...). Lukija haluaisi vielä jatkaa matkaa sahanpurun ja sammaleen tuoksuisessa unenomaisessa tarinassa."
Veera Westerlund, Salon Seudun Sanomat 14.10.2008

"Kärsivällinen, ajatteleva lukija (...) palkitaan hienolla elämyksellä, joka tarjoaa romantiikkaa ja rivien väliin kätkettyjä salaisuuksia."
Mika Harju, Vaasan Ylioppilaslehti 2008/7

"Taivassalo on taitava ja omaperäinen kirjoittaja, josta varmasti kuullaan vielä."
Marita Hietasaari, PookiSanomat 6.11.2008

"Runeberg-palkinto lataa odotuksia, ja ne täyttyvät komeasti. Hienointa tässä romaanissa on kieli, lyriikasta rytminsä lainannut. Mutta ei tarina pelkäksi sanahelinäksi jää. Ei todellakaan! Lyhyesti sanottuna kysymyksessä on nuoren naisen romanttinen matkakertomus, jopa trilleri."
KD, Sara 2008/11

"Andrei Krapl on ensimmäinen Taivassalo-suomennos - ja melkoinen läpimurto. (...) Romaanissa riittää vivahteita, värikkyyttä ja oikukasta huumoria."
Jani Saxell, Uusimaa 3.12.2008

"Romaani Viisi veistä Andrei Kraplilla ei saanut turhaan vuoden 2008 Runeberg-palkintoa. Hannele Mikaela Taivassalo kietoo tarinan valtavan kauniilla sanojen rytmillä, kerronnan lyyrisellä muodolla. Se soljuu yhtenä virtana ja kaartaa täysillä tajuntaan. (...) Uppoutuminen Taivassalon maailmaan onkin helpompaa kuin teoksesta irti päästäminen."
Veera Pennanen, Lukufiilis 2008/4

"Viisi veistä Andrei Kraplilla -teosta lukee kuin katsoo [David] Lynchin Inland Empire -elokuvaa. Uponneena luotuun maailmaan herkeämättömästi, vaikuttuneena, mutta loppuun päästyä hämmentyneenä, mistä oikein on kyse."
Kaisa Kurikka, Turun Sanomat 22.12.2008

"Hannele Mikaela Taivassalo uskoo kätketyn kiinnostavuuteen ja tärkeyteen. Viisi veistä Andrei Kraplilla todistaa, että tälle ajatukselle on rakennettavissa onnistunutta, lukijankin mielikuvitusta kiihottavaa kirjallisuutta."
Raija Hakala, Pohjolan Sanomat 14.12.2008

"Enemmän kuin juonta kehuisin tarinan tunnelmaa. Sitä paitsi teini-ikäisen tytön pakomatkaa siivittää outo, vastustamaton huumori."
Riitta Castrén, Eeva 2009/Tammikuu

"Mielenkiintoisinta romaanissa ovat lukuisat raamatulliset viitteet ja lukujen välissä ääneen pääsevä Jumala, joka selvästi on kaikkitietävä, mutta ei halua paljastaa kaikkea tietämäänsä. Raamatullisuus tuo Taivassalon kuvaamaan ajoittain rujoonkin maailmaan vastakohdan, joka luo romaaniin erikoisen jännitteen."
Sirpa Ylönen, Warkauden Lehti 11.1.2009

"Hannele Mikaela Taivassalon esikoisromaani on taattua tavaraa kulttuurintutkijalle. Se on kokonainen aarreaitta täynnä viittauksia elokuvan, näyttämötaiteen, kristinuskon ja kirjallisuuden maailmaan. (...) Viiden veitsen tarinassa tuntuu vapauden paino ja soi seksuaalisuus. Se on kuin hyppelyä Günter Grassin peltirummun kalvolla kainalossa Danten Jumalainen näytelmä ja Bengt Pohjasen Väylävarren trilogia samalla kuunnellen Hassisen koneen Harsoista terästä."
Mirjam Silvén, Pohjalainen 3.4.2009

"Kerronnassa on aika ajoin lähes unien logiikka: lauseet tuntuvat jatkuvasti sanovan enemmän kuin sanojensa summa. Teoksessa on myös kohtia, joiden tunnelma värittyy lyyrisen kielen kautta. Arvoituksellinen, kaunis, vaativa - siinäpä laatusanoja, joilla kuvata palkitsevaa lukukokemusta."
Heidi Vaarala, Kaleva 10.5.2009