Odysseia lapsille
  • Kirjastoluokka L84.2
  • Nidottu, 2. p.
  • 170 x 240 mm
  • 178 sivua
  • Nelivärikuvitus
  • Kansi: Mika Launis
  • ISBN 978-951-851-209-0

Odysseia lapsille

Ilmestynyt 5.3.2009

OSTAprinted book

Homeroksen Odysseia lienee – Raamatun ohella – maailman tunnetuin kaunokirjallinen teos. Tarina kreikkalaisen sankarin Odysseuksen seikkailuista pitkin Välimerta lumosi kuulijansa kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Ja lumoaa edelleen. Homeroksen tarinat tarjoavat jokaiselle jotakin. Niissä on jännitystä ja fantasiaa, romantiikkaa ja taisteluita, ihmissuhdeongelmia ja kulttuurien ja maailmankuvien törmäilyä, mielikuvituksellisia seikkailuja – sekä tietenkin pettämätöntä neuvokkuutta ja täpäriä selviytymisiä kiperistä tilanteista.

Silti harva aikuinenkaan on Odysseiansa oikeasti lukenut. Arto Kivimäen Odysseia lapsille on lapsille, nuorille ja myös aikuisille sopiva versio, jossa Odysseuksen tarina kerrotaan suorasanaisesti, aikajärjestyksessä, selkeällä nykykielellä.

Kymmenen vuotta Troijan edustalla turhaan sodittuaan kreikkalaiset keksivät juonen: he piiloutuvat puuhevosen vatsaan, ja hevonen tuodaan muka lahjana sisään kaupunkiin. Troija valloitetaan ja kreikkalaiset lähtevät paluumatkalle. Tästä alkavat Odysseuksen harharetket.

Vuosien ajan Odysseus miehistöineen kiertää Välimerta ja kohtaa varsin mielikuvituksellista väkeä: ihmisiä suihinsa ahmivan Kykloopin, Kirke-noidan, joka taikajuomallaan muuttaa Odysseuksen miehistön sioiksi, sekä kauniilla laulullaan merimiehiä surman suuhun houkuttelevat lintunaiset, seireenit.

Odysseian sivujuonteena kulkeva tarina isäänsä kaipaavasta ja tätä etsimään lähtevästä Telemakhoksesta on koskettava pojan kasvutarina mieheksi. Kun Odysseus viimein palaa, onnistuvat isä ja poika yhdessä hankkiutumaan äidin kilpakosijoista eroon ja palauttamaan järjestyksen Ithakaan.

Tarinan vetoa täydentää maamme johtaviin kuvittajiin lukeutuvan Mika Launiksen upea piirroskuvitus.

Kykloopit olivat jättiläisiä, raakaa ja karkeaa väkeä. Toisin kuin kreikkalaisilla heillä ei ollut yhteisiä lakeja eikä tapoja. He eivät viljelleet maata, eivätkä välittäneet edes viinirypäleiden kasvattamisesta. Oikeastaan he jättivät kaiken jumalten huolehdittavaksi.

Maa tarjosi kykloopeille kaiken tarpeellisen ravinnon. Vilja ja viiniköynnökset nimittäin kasvoivat itsestään, sillä kykloopit olivat jumalten sukulaisia. Kyklooppien maassa jokainen asui omassa luolassaan, ja jokainen myös keksi itse omat lakinsa ja sääntönsä.

Kyklooppien maan lähellä meressä oli pieni metsäinen saari. Saarella ei asunut ketään, ja siksipä siellä juoksenteli huolettomia villivuohilaumoja. Kykloopitkaan eivät olleet siellä koskaan käyneet, sillä he eivät osanneet rakentaa veneitä.

Saaressa oli mainio valkama, johon ithakalaiset sattuivat purjehtimaan aivan vahingossa, sillä oli jo myöhä ja sumukin haittasi näkyvyyttä. Saavuttuaan rantaan he eivät lainkaan tienneet, missä olivat. He päättivät kuitenkin nukkua ensin ja ottaa selvää asiasta aamulla.

Kun aamurusko oli levittänyt taivaanrantaan punaiset säteensä, ithakalaiset heräsivät. He kiertelivät saarta ja ampuivat ruuaksi muutaman vuohen. Loppupäivän miehet lepäilivät. He paistoivat lihaa ja joivat Apollonin papilta saamaansa oivallista viiniä.

Siinä rannalla istuskellessaan he huomasivat vastarannan metsiköstä nousevan nuotioiden savuja. He myös kuulivat paimenten huutoja sekä vuohien ja lampaiden ääniä.

Kun aurinko laski ja yö koitti, he kävivät rantahiekalle nukkumaan. Seuraavana aamuna Odysseus päätti lähteä tutkimaan, minkälaista väkeä saaren lähellä olevassa maassa asui. Vain yksi laiva miehistöineen lähti Odysseuksen mukaan. Muut saivat jäädä saareen.

Saavuttuaan rantaan miehet huomasivat, että läheisen niemen kärjessä oli korkea luola. Luolan ympärillä oli aitaus. Luola oli niin iso ja aitaus niin korkea, että saattoi arvata, että siellä asui joku tavattoman kookas olento.

SULJE

"Odysseia kuuluu yleissivistykseen, ja tässä sitä onkin tarjolla helposti omaksuttavassa, mutta tyylipuhtaassa muodossa." 
Päivi Heikkilä-Halttunen, Aamulehti 17.4.05

"[E)eppistä ominaisuutta tukee loistavasti teoksen herkullinen kuvitus, jonka on luonut Mika Launis. Tarinoiden ja kuvien sydämet lyövät samaan tahtiin. Launiksen kirkkaiden, kauniiden kuvien mahdottomat olennot onnistuvat yhtä aikaa olemaan sekä elävän lihallisia että viittaamaan antiikin esteettiseen perintöön sellaisena kuin sen olemme oppineet tuntemaan. Niinpä ne mielellään antaa lapselleen juuri niiksi kuviksi, jotka hän lopun elämäänsä muistaa aina Odysseiaan törmätessään."
Kaarina Hazard, Image 4/05

"Muutama vuosi sitten ilmestyi komea Suomen lasten Kalevala, johon sopii aikuistenkin tarttua. Nyt vuorostaan Arto Kivimäki tarjoaa luettavaksi Odysseian lapsille, joka sekin on mitä mainioin koko perheen teos. Samaan tulokseen on tullut kuvituksen tehnyt Mika Launis antaen ilmeikkäissä pastellitöissään intohimojen läikkyä ja rintojen vilahdella vapaasti."
Mari Viertola, Turun Sanomat, 5.8.05

"Kieli ja lauserakennelma on yksinkertaisuudestaan huolimatta yllättävän puhutteleva. Kivimäen Odysseia on tarkoitettu lapsille, mutta myös Kreikan mystiikasta kiinnostunut saa miellyttävän houkuttelevan, lyhyen oppitunnin kouluaikojensa keskeiseen taruun. (...) Kuvat on tehnyt maamme tämän päivän johtaviin kuvittajiin lukeutuva Mika Launis. Jälki on suorastaan häkellyttävän upea."
Matti Summanen, Suomenmaa, 8.6.05

"Arto Kivimäen versiossa Homeroksen tarinat Odysseuksen seikkailuista elävät aikajärjestyksessä, suorasanaisesti kerrottuna ja Mika Launiksen hienosti kuvittamana, ja sopivat jokaiselle länsimaisen sivistyksen juuria arvostavalle."
Ulla Remes, (Kirkko ja Koti 21/2005)