Auringon lapsia
  • Luokitus L84.2
  • Sidottu , yli veto
  • 130 × 190 mm
  • 80 sivua
  • Inari Krohnin kuvitus sarjasta. Kunnianosoitus Maria Sibylla Merianille, viivasyövytys ja vesiväri
  • Taitto: Sofia Wilkman
  • ISBN 978-951-851-311-0
Käännökset:
  • Japani

Auringon lapsia

Ilmestynyt 9.2.2011

OSTAprinted book

Orvokki on pieni koulutyttö, joka asuu kaupungissa äitinsä, tätinsä, enonsa ja mummonsa kanssa. Eräänä päivänä lähikadun kukkakauppias neiti Horsma pyytää apua, ja Orvokista tulee viikoksi kukkakaupan lähetti. Jokaisella viikonpäivällä on oma kukkansa ja oma jännittävä lähettitehtävänsä. Orvokki saa viedä kukkalähetyksiä vastasyntyneelle, ylioppilaalle, sairaalaan, vankilaan, kaupungin kauneimmalle tytölle, kiinalaiselle professorille, pormestarille, oopperalaulajattarelle ja taikurin hautajaisiin.

Auringon lapsia on kuvitettu Inari Krohnin grafiikalla. Se on viisas ja lämmin tarina, jossa Orvokki oppii viikon aikana uusia asioita sekä kukista että ihmisistä – elämän suurista ja pienistä ihmeistä.

– Nyt minä tulin, Orvokki sanoi.
– Siitä minä olen iloinen, kukkakauppias sanoi.
– Tervetuloa! Tiedätkös, mitä tänään olen ajatellut?
– En yhtään tiedä, Orvokki myönsi.
– Että oikeastaan en haluaisi myydä kukkia
kaikille. Mutta kauppias on kauppias. Joka antaa
rahan, se saa tavaran. Mutta kas kun kukka ei ole
tavara. Mieleni tekee usein sanoa asiakkaalle:
”Teillepä minä en myy!” Kukkia ei oikeastaan pitäisi
myydä, vain kasvattaa tai antaa lahjaksi. Kun otan
kukasta rahan, otan myös huolen: Saako kukka tarpeeksi
juodakseen? Pannaanko se ikkunalle valoon
vai joutuuko se kituuttamaan pimeässä nurkassa?
Kuka näkee sen kauneuden? Kuka nauttii sen
tuoksusta? On asiakkaita, joista heti näkee, etteivät
he ymmärrä. Toivon aina, että he ostavat kukan
jollekulle sellaiselle, joka ymmärtää.
– Ymmärtää mitä? Orvokki kysyi.
– Että kukka on elävä. Muista sinä se aina,
Orvokki.
– Tietysti, Orvokki sanoi. – Oikeastaan minä
ajattelen, että kaikki elävät, tavaratkin. Vain hiukan
toisella tavalla kuin ihmiset.

SULJE

"Leena Krohnin Auringon lapsia on esteettinen elämys niille, jotka pitävät kirjoja taide-esineinä."
Ritva Kolehmainen, Savon Sanomat 22.3.2011

"Tervetuloa vanhanaikainen saturomaani! (...) Auringon lapsia on kaunis kirja sekä ulkoasultaan että sisällöltään. Se tuo mieleen Marjatta Kurenniemen Onnelin ja Annelin talon (1966). Siinä on samaa yksinkertaista arjen rauhaa, mutta myös elämän varjopuolia. (...) Auringon lapsia on oma pieni maailmansa, joka on rakennettu sadusta ja todellisuudesta. Rauhallisuudessaan ja vanhanaikaisuudessaan se on pieni keidas."
Helena Ruuska, Helsingin Sanomat 22.4.2011

"Viime vuonna Suomi-palkinnon saanut Leena Krohn on monipuolinen kirjailija (...) Myös lastenkirjoja hän on julkaissut useita ja teoksille tunnusomaista on se, että tarinoihin kietoutuu aikuistakin puhutteleva ulottuvuus. (...) Kirjailijan myötätunto on pienen ihmisen puolella. (...) Kokonaisuutta mehevöittävät erinomaisesti kirjan kuvitus, joka on poimittu kirjailijan sisaren Inari Krohnin sarjasta Kunnianosoitus Maria Sibylla Merianille."
Marjo Jääskä, Kouvolan Sanomat 31.3.2011

"Kun asialla on kirjallisuutemme tajunnanlaajentaja ja osallistuva intellektuelli Krohn, Auringon lapsia ei jää pikkusieväksi tuoksuterapiaksi. (...) Samanlaista inhimillisen tiedonjanon ylistystä Krohnin 'kertomukset keskenkasvuisille' ovat ennenkin olleet. Ne peräänkuuluttavat sydämen sivistystä, joka ei muutu korskeudeksi."
Jani Saxell, Uusimaa 20.4.2011

"Klassinen työpari, sisarukset Leena ja Inari Krohn, ilahduttavat kirjalla, joka rakentuu loistavan idean ympärille. (--) Kirja sopisi hyvin luettavaksi kouluissa luku luvulta viikonpäivän mukaan: maanantaikukka, tiistaikukka, jne."
Koulutielle 2011

"Auringon lapsia on sisarusten Leena ja Inari Krohn pieni, kaunis kirja. Se sijoittuu tuntemattomaan menneisyyteen, aikaan, jolloin vielä oli neiti-ihmisiä ja kivijalkakauppoja. (...) Paras lukuohje olisi ehkä se, että Auringon lapsiin kannattaa suhtautua kuin runoon. Kepeän tarinankuljetuksen ei saa antaa hämätä. Yksinkertaisten lauseiden takana on viisautta."
Elsi Hyttinen, Voima 3/2011

"Tuntuu vähättelevältä kuvailla Krohnin teosta herttaiseksi, mutta sitä tämä on, ja silti merkitystä täynnä. Lämpimällä tavalla teos muistuttaa siitä, kuinka kiehtova on ajan, kasvamisen ja kasvien ihme, ja kuinka typerää on aliarvioida luonto ja luonnollinen lähellämme."
Maaria Rousu, Pohjalainen 1.5.2011

"Se on taide-elämys ja ihana matka. (...) Kukkien äärelle pysähtyy, niiden ääriviivoja tekee mieli hivellä."
Seija Vilén, Vinski 2/2011

"Kirjaa voivat lukea niin lapsi kuin aikuinen, sen tarinat antavat hauskasti sisältöä ja ymmärrystä arjen ilmiöille."
Sinikka Klaus, Länsi-Uusimaa 19.5.2011

"Pysäyttävä ja rauhoittava lastenkirjallisuus ei taida olla kovin muodikasta, mutta sitäkin tehokkaampaa, ainakin kun teos on kokonaisuutena näin kaunis."
Mari Viertola, Turun Sanomat 5.6.2011

"Leena Krohn osaa katsella aikuisten maailmaa myös pienen tytön näkökulmasta."
Annastiina Salonen, Hämeenkyrön Sanomat 23.6.2011

"Kirjan parissa aika kuluu kuin siivillä - lukija toivookin lukemisen kestävän ainakin viikon! Kirja on ehkä lastenkirja, mutta aikuinen nauttii tarinoista ja Inari Krohnin kasviaiheisista grafiikoista yhtä lailla."
Saila Routio, Oma Piha 4/2011