Ihmissyöjän ystävyys
  • LUOKITUS 84.2
  • SIDOTTU, 402 SIVUA
  • 130 × 207 MM
  • KANSI: JUSSI KAAKINEN
  • ISBN 978-951-851-359-2

Ihmissyöjän ystävyys

Ilmestynyt 28.9.2012

OSTAprinted book

Levoton kirjailija seisoo parhaan ystävänsä Sonjan haudalla. Sonja on tehnyt itsemurhan, eikä kukaan ymmärrä miksi.

Nyt on tullut aika alkaa huolella valmisteltu romaani, pitää rohkaistua, vaikka totuus häikäiseekin enemmän kuin kaarilamppu, ajattelee kirjailija ja aloittaa Suurromaanin kirjoittamisen. Romaani on Lapinlahden sairaalan viimeisen psykiatrin ja viimeisen potilaan tapauskertomus. Poeettinen allegoria Euroopan historiasta, niinkin kirjailija ajattelee. Mutta lopulta se on paljon muuta.

Sonja on pelastanut kirjailijan teini-ikäisenä surkeista suomalaisista oloista suoraan Helsingin hienostokortteleihin, eikä kirjailija koskaan ole kysynyt miksi. Nyt on aika kysyä sitäkin. Samalla paljastuu myös menneisyydestä paljon enemmän kuin kukaan haluaisi tietää - tai ainakaan muistaa.

Marjo Niemi on kirjoittanut komean ja kohtuuttoman, hauskan ja täysin järkyttävän kirjan ystävyydestä, etuoikeudesta ja selviytymisestä.

Voiko köyhyydestä vieroittaa? Voiko köyhään luottaa? Onko rikkaalla tunteet? Riittääkö mikään? Mitä historia tästä kaikesta sanoo?

»Taiteilijoille kärsimys on voimavara, sanoi Sonjan isä kerran päivällispöydässä ja katsoi minua. Katsoin takaisin vaikka minua hävetti sekä itseni, että hänen puolestaan. Sonja lisäsi, että onneksi kurjuus ei ehtinyt pilata minua niin kuin se jotkut pilaa. Minä olin jo osa istuinryhmää, mutta hymähdin niin kuin tietäisin mitä Sonja tarkoitti, mutta en yhtään tiennyt. Sitten tietenkin aloin miettiä mitä se oli ja yritin välttää jotain kaiken aikaa, vaikken tiennyt mitä, en tiedä vieläkään.
Istuessani perheen yltäkylläisen pöydän ääressä he katsoivat minua uteliaina, odottivat vastauksiani kiinnostuneina, tekivät jatkokysymyksiä. Sellainen kohteliaisuus on vuosisatoja jatkuneen hyvinvoinnin tulos. Minä olin Atlantin yli kuninkaan hoviin kuljetettu intiaani. Välillä jäin tuijottamaan ruokahuoneen nurkassa olevaa valtavaa häkkiä ja siellä elävää värikästä papukaijaa, jonka nimi oli Simone. Kaikki oli niin kaunista, astiat, valaisimet, ikkunat, ihmiset ja papukaija.

SULJE

"Jo teoksesta muotoiltu väite paljastaa häivähdyksen Niemen kertojantaidoista: samanaikaisesti voi puhua vakavia ja syvällisiä, muistaa Euroopan veristä historiaa, syyllistyä nykyisyydestä sekä ennen kaikkea olla ottamatta itseään liian tosissaan. Näin mielenkiintoisesti kerrottua kirjaa en ole lukenut aikoihin."
Mari Viertola, Turun Sanomat 20.12.2012

"Nämä erilaiset tarinat ja tasot kietoutuvat yhteen koko Euroopan painolla. Ja tällaisen todellisuuden luomisessa Marjo Niemi on aivan loistava. Niin kielellisesti kuin ajatuksen ulottuvuuksien tasolla! (--) Rohkeudella tarkoitan sitä, että kyseessä on suomalaisittain harvinaisen suuri romaani. Pienen mittakaavan sijaan tai rinnalla Niemi on todella uskaltanut tarttua häpeälliseen Eurooppaan ja viedä sen loppuun asti."
Marie Kajava, Maailman Kuvalehti Kumppani 12/2012

"Teoksen kerronta on hieno yhdistelmä etäännyttävää, groteskia karrikointia ja kohti puhuvaa suoruutta."
Mervi Kantokorpi, HS 30.9.2012

"Marjo Niemen hieno romaani tiuskaisee, että kirjallisuuden on aika ottaa askel preesensiin. Hän kuvaa kerroksisessa teoksessaan sitä, miltä nykyajan Eurooppa näyttää ja miten tähän on tultu."
Kaisa Neimala, Suomen Kuvalehti 44/2012

"Marjo Niemi on kirjoittanut upean, tärkeän ja ajankohtaisen kirjan surusta ja syyllisyydestä. (--) Niemen lauseet ovat niin täynnä tarkkoja havaintoja ja kirkkaita oivalluksia, että niiden välissä on tämän tästä pidettävä mietintätaukoja."
Anu-Elina Lehti, Vihreä Lanka 2.11.2012

4/5 tähteä. "Eloisasti kirjoitettu romaani liikkuu rohkeasti suurten linjojen ja yksityisen ajatusmaailman välillä ja saa jännärimäisiäkin sävyjä."
MS, Me Naiset 40/2012

"Marjo Niemen kirjassa [Ihmissyöjän ystävyys] (Teos) on monta ainesosaa, joista on taitavasti leivottu yksi iso, kaunis kakku. On levoton kirjailija ja hänen kirjoittamansa tarina Lapinlahden viimeisestä psykiatrista ja potilaasta. On luokkaeroa ja Euroopan ankeaa historiaa - mutta silti niemen tapa kertoa naurattaa välillä. Syksyn freesein opus."
Kotivinkin 101 valintaa vuonna 2012

"Marjo Niemen allegoria toimii, ja materiaalin runsaudesta huolimatta hänen romaaninsa dramaturgia pitää. Ihmissyöjän ystävyys ei petä eikä rakoile."
Raija Hakala, Kainuun Sanomat 27.12.2012

"Marjo Niemellä on taito kirjoittaa kepeästi ja oivaltavasti, syvällisesti ja räväkästi. ihmissyöjän ystävyys hengästyttää, mutta ainoastaan hyvällä tavalla."
Heikki Valkama, Apu

"Niemen tyyli on valloittava ja hurja."
Kaisa Halonen, Vantaan Lauri 42/2012

"Marjo Niemi julkaisee tasaiseen tahtiin loppuun asti mietittyjä ja mietityttäviä teoksia. (--) Niemen teos on tutkimusmatka sekasortoiseen, yhtä aikaa tuttuun ja tuntemattomaan, ärsyttävään ja ymmärrystä herättävään mielenmaisemaan. Se on myös kuvaus ystävyyden olemuksesta, siihen liittyvistä salaisuuksista, syyllisyydestä ja itsekkyydestä, mutta myös sen suojaa ja suuntaa antavasta voimasta."
Hannele Puhtimäki, Ilkka 17.1.2013

"Angsti on railakasta käyttövoimaa Marjo Niemen minäkertojalle romaanissa Ihmissyöjän ystävyys. (--) romaanille on helppo antaa lupa viedä mukanaan. Sen totuuksia ylösalaisin kiepsauttelevien vyörytysten kyydissä on erinomaisen iloista ajatella."
Marika Riikonen, Hämeen Sanomat 15.1.2013

4/5 tähteä. "Kirjassa käsitellään hienosti ulkopuolisuuden tunnetta ja syyllisyyttä. (--) Vetovoimaa kerrontaan lisää päätarinan rinnalla kulkeva suurrromaani, joka kertoo aivan omaa tarinaansa."
Jenni Utriainen, Metro 7.2.12013