Syytettyjen sali
  • BAABEL-SARJA
  • LUOKITUS 84.2
  • ALKUTEOS: BRING UP THE BODIES (2012)
  • SUOMENTANUT KAISA SIVENIUS
  • SIDOTTU, 509 SIVUA
  • 130 × 207 MM
  • ISBN 978-951-851-472-8

Syytettyjen sali

Ilmestynyt 15.9.2012

OSTAprinted book

The Man Booker Prize 2012 -voittaja

Syytettyjen sali tutkii Englannin kuninkaan toisen vaimon, Anne Boleynin, traagista ja veristä kohtaloa. Mantel kirjoittaa noista hurjista vuosista todellisen mestarin tavoin. Tuoden lähelle hovin julmat kamppailut vallasta. Ymmärtäen jokaista. Näyttäen miten moderni maailma sai syntynsä.

Vuoteen 1535 mennessä Thomas Cromwell, köyhän ja väkivaltaisen sepän poika, on päässyt pitkälle ja vaurastunut. Henrik VIII:n tärkeimpänä avustajana hän on kartuttanut omaisuuttaan. Anne Boleynin vuoksi Henrik on rikkonut välinsä katoliseen kirkkoon. Henrikin toimet ovat eristäneet Englannin muusta Euroopasta. Anne puolestaan ei ole pystynyt synnyttämään Henrikille perijää, Tudorin suvun jatkajaa. Kun Henrik vierailee Susipalatsissa, hän rakastuu vaatimattomaan Jane Seymouriin ja vaarantaa suhteellaan sekä avioliittonsa että kansakunnan turvallisuuden.

Thomas Cromwellin on käytettävä kaikki eminenssin kykynsä ja neuvottelutaitonsa saadakseen tilanne hallintaan. Kummatkaan, kuningas ja hänen neuvonantajansa, eivät selviä Anne Boleynin viimeisistä päivistä kunnialla.

Syytettyjen sali on jatkoa Mantelin maailmanmenestykseen nousseelle kirjalle Susipalatsi (Teos, 2011). Se nousi ilmestyttään heti bestsellertilastojen kärkeen kriitikkojen suitsutuksen myötä.

»Kyllä naisille saa runoja rustata, naiduillekin naisille, sellainen on hovissa tapa, hän sanoo hieman hämillisenä. Kiitos noista suopeista sanoistanne, mestari Cromwell, Francis Weston sanoo, me kun jo ehdimme pelätä, että käskisit meidän lopettaa.
– Tom Seymour kumartuu eteenpäin nauraen. – Entä ketkä sinulle runoilevat, Jane?
– Joka sen haluaa tietää, sen on pantava mekko päälle ja liityttävä ompeluseuraamme.
– Kuin Akhilles naisten parissa, kuningas sanoo. – Sinun täytyy ajaa partasi, Seymour, jotta pääset kuulemaan naisten saloja. Kuningas nauraa, mutta se ei ole onnellista naurua. – Paitsi jos löydämme tehtävään toisen, helpommin neitosesta käyvän miehen. Gregory, sinähän ole nätti poika, isot kätesi tosin taitavat paljastaa sinut.
– Kyläsepän pojanpoika, Weston sanoo.
– Entä se Mark? kuningas ehdottaa. – Tiedättehän sen musikantin? Hänellä on siloiset posket.
– Mark nyt pyörii aina helmoissamme, Jane sanoo. – Emme edes laske häntä mieheksi. Jos tahdotte kuulla salaisuuksiamme, kysykää Markilta.
Keskustelu siirtyy toisille urille. Hän ajattelee, ettei ole koskaan kuullut Janen paljastavan mitään itsestään. Ja hän ajattelee, että Weston härnää häntä tietäen, ettei hän voi kuninkaan läsnä ollessa vastata haasteeseen. Hän miettii, mikä hänen vastauksensa on, sitten kun hän sen antaa. Rafe Sadler vilkaisee häntä syrjäkarein.
– No, Cromwell, kuningas kysyy, – miten huominen on tätä päivää parempi? Muulle seurueelle Henrik selittää: – Mestari Cromwell ei saa unta, ellei hän ensin parantele jotakin.
– Ainakin opetan teidän majesteettinne hatulle käytöstapoja. Ja nuo pilvet, ennen puolta päivää …
– Mehän toivoimme sadetta. Se virkisti.
– Säästäköön luoja teidän majesteettinne sen pahemmalta kastumiselta, Edward Seymour toivottaa.
Henrik hieroo auringon polttamaa otsaansa. – Kardinaali kuvitteli voivansa vaikuttaa säähän. Kelpaa varhaisaamuksi, hän tapasi sanoa, mutta kymmeneen mennessä vielä kirkastuu. Ja niin kävi.
Henrik tekee tuota aina joskus, mainitsee Wolseyn keskustelun aikana, ikään kuin joku toinen vallanpitäjä, eikä hän, olisi piinannut kardinaalin hengiltä.
– Joillakin ihmisillä vain on sääsilmä, Tom Seymour sanoo. – Niin vain on. Se ei ole mikään kardinaalien erityisoikeus.Henrik nyökkää hymyillen. – Olet oikeassa, Tom. Minun oli aivan turha pelätä häntä aikoinaan, vai mitä?
– Wolsey oli liian korska alamaiseksi, vanha sir John sanoo.
Kuningas katsoo pöydän takaa häneen, Thomas Cromwelliin. Kardinaali oli hänelle rakas. Kaikki paikalla olijat tietävät sen. Hänen ilmeensä pysyy huolellisen hallittuna kuin vastamaalattu seinä.

SULJE

"Myös ensimmäinen osa [Susipalatsi] kannattaa lukea. Satsaus kannattaa, mikäli politiikka kiinnostaa - sarja kuvaa modernin eurooppalaisen politiikan syntyä. Valtataistelut lienevät ikuisia, vaikka nykypäivänä päät eivät enää kirjaimellisesti vadille joudukaan."
Laura Kangasluoma, Gloria lokakuu/2012

"Syytettyjen sali on yhtä hyvä kuin sitä edeltänyt Hilary Mantelin romaani Susipalatsi. Siis aivan poskettoman hyvä."
Tapio Lahtinen, Hämeen Sanomat 30.9.2012

"Vihdoinkin Hilary Mantel on kirjoittanut jatkoa mahtavalle Susipalatsi-romaanilleen. (--) Kun juoni lähtee tiivistymään romaanin loppupuolella, pääsee lukija nauttimaan kirjan voimakkaimmista kohtauksista (--). Syytettyjen salin tunnelma jää mieleen pitkäksi aikaa."
Leena Salo, MTV3.fi

"Hilary Mantel ei tuhlaa sanoja, joten lukijan pitää vähän väliä kurkata alun henkilöluetteloon. Ehkä juuri siksi se luikertelee rytmiksi hengitykseen ja tatuoinniksi mieleen."
Mari Paalosalo-Jussinmäki, Olivia 12/2012

"Mantel kuvaa yksityiskohtaisesti värikästä aikaa, jolloin kuninkaan himo muutti myös kirkon historiaa. Monet seuraavat kiinnostuneena, palaako Englanti nöyränä poikana Roomaan."
Marja Kuparinen, Kirkko & Kaupunki 38/2012

4/5 tähteä. "Mantel luo jälleen Tudorien maailmasta niin kokonaisen ja kiehtovan, että sille on haikea heittää hyvästejä hyvästejä. Onneksi luvassa on vielä trilogian päätösosa. 60-vuotiaana Hilary Mantel on kaksinkertainen Booker-voittaja ja maansa ylistetyin kirjailija."
Jonna Tapanainen, Me Naiset 45/2012

"Tarinan jatkoa jää kaipaamaan kuin jotain, minkä on jo menettänyt. Tätä on Mantelin loistelias kirjallinen kyky: kuvittelu ja laskelmointi, lukijan tunteiden manipulaatio kerronnallisin keinoin, saavuttavat Syytettyjen salissa ihanteellisen tasapainon."
Hannu Poutiainen, Keskisuomalainen 18.10.2012

"Hienoa, että Hilary Mantelin Susipalatsin jatko-osa saatiin tuoreeltaan suomeksi, sillä palkittu brittikirjailija ja kriitikko on mestarillinen kertoja."
Marja Sulin, Lakimiesuutiset 7/2012

"Mantel kuvaa taitavasti säitä ja maisemia, 1500-luvun yhteiskuntaa, hovin juonia ja vilkkaasti eteneviä juoruja - hänen lauseitaan tulee osin lukeneeksi nykyaikakommentteina."
Kaisa Neimala, Suomen Kuvalehti 49/2012

"Trilogian loistelias kieli luo miljöökuvaa, jossa historia näytetään osallisten tasolta. Hovin juonittelujen mustassa farssissa tekohurskaus, himot ja hurjastelut elävät ronskisti rinnakkain."
Juhani Ruotsalo, Demokraatti 22.11.2012

"Mantelin kuvaus on hyvin visuaalista. Hän esittään kaiken niin olennaiseen keskittyen, että selvästi voi nähdä Annen laskeutumassa portaita hetkenä, jolloin hän ei vielä aavista kuninkaan päättäneen luopua hänestä, tunnistaa keskeisten hetkien painon. Kerronan toimivuudesta on tietysti kiittäminen myös Kaisa Siveniuksen suomennostyötä."
Elina Siltanen, Turun Sanomat 7.3.12013