Unioninakseli
  • LUOKITUS 92.833
  • SIDOTTU, 189 SIVUA
  • KANSI: SALLA BEDARD
  • ISBN 978-951-851-498-8

Unioninakseli - pääkaupungin läpileikkaus

Ilmestynyt 29.10.2012

OSTAprinted book

Unioninkatu rakennettiin kaksisataa vuotta sitten keisari Aleksanteri I:n vaatimuksesta uuden pääkaupungin näyttäväksi sisääntuloväyläksi. Nykyään sen viivasuora linja ulottuu aina työväenluokan Kalliosta Tähtitorninmäellä sijaitsevaan yliopiston Observatorioon. Kirjan artikkeleissa tutkijat valottavat muun muassa kadun historiaa, huoliteltua arkkitehtuuria, topografiaa ja toteutumatta jääneitä rakennussuunnitelmia.

”Jos jokin katu Helsingissä tai Suomessa on täynnä merkittäviä ja kiehtovia rakennuksia, patsaita ja puistoja sekä niihin liittyviä ihmiskohtaloita, tapahtumia ja muistoja, se on nimenomaan Unioninakseli.” – Henrik Meinander, Helsingin yliopiston historian professori

*

KIRJOITTAJAT:

Antti Aaltonen (s. 1959) on filosofian maisteri, joka toimii Suomen Arkkitehtuurimuseon arkistossa piirustusamanuenssina.

Terhi Ainiala (s. 1967) on suomen kielen yliopistonlehtori ja dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut ennen kaikkea suomalaista paikannimistöä. Ainiala on aiemmin työskennellyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.

Harry Halén (s. 1943) on täysinpalvellut Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen amanuenssi, jonka erityisenä harrastuksena ovat Venäjän itämaiset kansat sekä Venäjän sotaväen oleskelu Suomessa eri aikoina.

Vilhelm Helander (s.1941) on arkkitehtuurin historian emeritusprofessori Teknillisestä korkeakoulusta (nykyinen Aalto-yliopisto) ja erityisesti restaurointitehtäville omistautuva arkkitehti.

Maunu Häyrynen (s. 1961) on maisemantutkimuksen professori Turun yliopistossa. Hän on myös toiminut Teknillisen korkeakoulussa opettajana ja tutkijana sekä maisemansuojelun konsulttina ja asiantuntijana. Hänen tutkimusintressejään ovat kaupunkipuistojen historia, historiallisten puutarhat, populaarimaisemankuvaus ja maisemakuvastot.

Marja Jalava (s. 1965) on historian dosentti Helsingin yliopistossa ja määräaikainen professori Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut 1800- ja 1900-lukujen suomalaista aate- ja kulttuurihistoriaa.

Laura Kolbe (s. 1957) on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori. Hän on tutkinut suomalaista ja eurooppalaista kaupunki- ja kulttuurihistoriaa sekä yliopistojen ja koulutuksen historiaa. Kolbe on toiminut muun muassa Mannerheim-museon intendenttinä ja lukuisten akateemisten ja kansalaisjärjestöjen puheenjohtajana. Hän on Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (2004–).

Timo Kopomaa (s. 1956) on kaupunkitutkimuksen dosentti, tutkija ja tietokirjailija, jonka julkaisuja ovat muun muassa Kännykkäyhteiskunnan synty, Leppoistamisen tekniikat ja Lähiö 2.0. Kopomaan kiinnostuksen taustalla on kysymys elinympäristön tilallisen vaihtelun yhteydestä kaupunkilaisen elämäntavan muutoksiin.

Juhana Lahti (s. 1973) on Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö. Hän tutkii ja opettaa arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun historiaa 1800-luvun lopulta nykyaikaan. Lahti on toiminut muun muassa koordinaattorina Visuaalisten taiteiden säätiössä New Yorkissa ja Ammattikorkeakoulujen Open Access -hankkeessa.

Mikko Majander (s. 1964) on poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja työskentelee ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajana. Hän on paneutunut erityisesti kylmän sodan, poliittisen vasemmiston ja työväenliikkeen historiaan.

Tapio Markkanen (s. 1942) on professori, ja hän on opettanut tähtitiedettä Helsingin yliopistossa ja julkaissut tutkimuksia Linnunradan rakenteesta ja tähtien synnystä sekä tähtitieteen historiasta. Hän on toiminut Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston pääsihteerinä 1992 –2006.

Kristina Malmio (s. 1962) on pohjoismaisen kirjallisuuden dosentti, joka on työskennellyt yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa suomenruotsalaista kirjallisuutta ja toiminut kirjallisuuskriitikkona. Malmio kuuluu Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoraatiin.

Henrik Meinander (s. 1960) on Helsingin yliopiston historian professori ja humanistisen tiedekunnan varadekaani. Hän on tutkinut ennen kaikkea Suomen ja Skandinavian 1900-luvun historiaa. Meinander on toiminut muun muassa Mannerheim-museon intendenttinä ja Tukholman Suomi-instituutin johtajana.

Mikko Näveri (s. 1972) on arkkitehti ja työskentelee Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Kaupunkitutkimukseen ja Helsingin kaupunkisuunnittelun historiaan hän on tutustunut aikaisemmin Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin osastolle tehdyssä lopputyössä (TTY 2008).

Leena Paaskoski (s. 1966) on filosofian tohtori Helsingin yliopistosta ja Suomen Metsämuseo Luston intendentti. Hänen kansatieteellinen väitöskirjansa (2008) käsitteli metsänhoitajien ammattikulttuuria. Metsäammatteja koskevaa tutkimusta hän on sittemmin jatkanut muun muassa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorina.

Marja-Liisa Rönkkö (s. 1945) on Helsingin yliopiston museologian yliopistonlehtori, dosentti ja tietokirjailija. Hän on toiminut museoalalla yli 40 vuotta (Satakunnan Museo, Helsingin kaupunginmuseo, Valtion taidemuseo ja Suomen Kirjainstituutti), erityisalueinaan näyttelyt ja museoarkkitehtuuri.

Hannes Saarinen (s. 1946) on Helsingin yliopiston yleisen historian professori ja Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen johtaja. Hän on tutkinut ennen kaikkea Suomen ja Saksan suhteiden historiaa. Saarinen on toiminut muun muassa. Berliinin Suomi-instituutin johtajana

Ritva Wäre (s. 1945) on Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti, jonka erikoisalana on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun arkkitehtuuri, varsinkin niin sanottu art nouveau ja kansallisromantiikka. Hän on työskennellyt tutkijana Museoviraston eri osastoilla, vuosina 1992–2009 Suomen kansallismuseon johtajana ja ylijohtajana.