Ehtoolehdon pakolaiset
  • Luokitus 84.2
  • Nidottu, liepeellinen
  • 140 x 200 mm
  • 256 sivua
  • Ulkoasu Jenni Saari
  • ISBN 978-951-851-584-8

Ehtoolehdon pakolaiset

Ilmestynyt 3.5.2014

OSTAprinted bookebook

Palvelutalo Ehtoolehto muuttuu helvetiksi, kun sen miehittävät ulkomaalaiset, sujuvasti suomeksi kiroilevat remonttimiehet. Meteli on kauhea, seinään ilmestyy reikä, tavaroita katoaa ja vanhuksia neuvotaan käyttämään kannettavaa kuivakäymälää.

Yli 90-vuotiaat Ehtoolehdon asukkaat Siiri, Irma ja Anna-Liisa joutuvat jälleen tarttumaan itse toimeen, ja he päätyvät nuorten suosimaan kimppakämppäratkaisuun eksoottisessa Hakaniemessä. Yhteiselo ei ole kitkatonta, sillä jokaisella on omat tapansa ja oikkunsa. Vanhukset joutuvat kohtaamaan kotihoidon surullisen kirjon, perehtymään saattohoitoon ja pohtimaan eutanasiakysymystä.

Sankarimme eivät toki malta olla selvittämättä myös Ehtoolehdon putkiremontin vaiheita, se kun vaikuttaa epäilyttävän rikolliselta hankkeelta. Nuuskiminen vie heidät kuitenkin yllättäville jäljille, ja käy ilmi, että harva tässä maailmassa on täysin puhdas pulmunen.

Ehtoolehdon pakolaiset on itsenäinen jatko osa huippusuositulle romaanille Kuolema Ehtoolehdossa, joka ilmestyi keväällä 2013.

Kirjan käännösoikeudet myyty Italiaan ja Saksaan, ks. lisää: www.ahlbackagency.com.

Siiri Kettunen heräsi kauheaan meteliin ja luuli joutuneensa helvettiin. Hän kuunteli yläpuoleltaan tulevaa jyrinää, seinän takaa kuuluvaa pauketta ja jostain kaukaa kantautuvaa ryskettä ja muisti, että Ehtoolehdossa oli jo jonkin aikaa uhkailtu asukkaita putkiremontilla. Toukokuussa koko palvelutalo oli saarrettu rakennustelineillä ja paketoitu muoviin, vain vallihauta puuttui. Ikkunat oli pidettävä kiinni, samoin parvekkeen ovet, eikä sisään tullut lainkaan valoa. Kevät oli aurinkoinen ja harvinaisen helteinen, ja asunnoissa oli säkkipimeää ja ummehtunutta kuin sähkösaunassa.

Siiri katseli kelloradiota yöpöydällään. Kello oli vasta seitsemää yli kuusi maanantaiaamuna ja talossa oli täysi tuhotyö käynnissä. Kovin ahkerilta vaikuttivat nämä remonttimiehet, vaikka sitäkin oli moni asukas epäillyt, kun oli käynyt ilmi, että urakoinnista vastasi ulkomainen yhtiö ja suurin osa työntekijöistä tuli Puolasta, Venäjältä ja Virosta. Meteli kävi yhä sietämättömämmäksi. Joku jyskytti seinän takana niin kovaa, että Siiri pelkäsi koko talon hajoavan.

Kuvittelivatko remonttimiehet, että kaikki vanhukset olivat kuuroja, ja siksi he saivat huseerata aamuyöstä kuin mielipuolet välittämättä asukkaista? Hän nousi hitaasti ylös, laski vanhat jalkansa harmaalle muovilattialle ja odotteli hetken, että suhina päässä hellitti. Jalat olivat muuttuneet iän myötä paksuiksi tolpiksi, vaikka hänellä oli nuorena niin kauniit nilkat, että sai aina kuulla miehiltä kohteliaisuuksia. Hän katseli omia vieraita jalkojaan ja kuunteli kohinaa päässään. Kummallista. Luulisi, että seinien kaatamisesta ja lattian poraamisesta koituva meteli voittaisi hänen kalkkeutuneiden verisuoniensa huminan, mutta päinvastoin, tuntui kuin pää ei rauhoittuisi tänä aamuna lainkaan.

SULJE

"Älykäs kerronta vie mukaansa. Ehtoolehdon pakolaiset ei ole rikosromaani, mutta se on täynnä osuvaa kritiikkiä nykyistä maailmanmenon ja vinossa olevia arvostuksia kohtaan."
Mikko Varis, Keskisuomalainen 19.5.2014

4/5 tähteä. "Parasta Lindgrenin teoksesssa ovat jälleen loistavat, huolella ja juuri oikealla määrällä huumoria rakennetut henkilöhahmot. (--) Lindgren tykittää jälleen armotonta kritiikkiä sekä välinpitämättömille omaisille että sekopäiseltä vaikuttavia systeemejä laativalle yhteiskunnalle."
Kaisa Järvelä, Aamulehti 21.5.2014

"Pitkään Yleisradiossakin vaikuttanut toimittaja-kirjailija hupailee satiirissaan koko yhteiskunnalle. Yli 90-vuotiaitten näkökulma antaa elämänmenolle perspektiiviä."
Anelma Järvenpää-Summanen, Maaseudun Tulevaisuus 21.5.2014

"Suosion syyt ovat ennallaan. Kirjan keskeiset henkilöt, ikään kuin hieman yli-ikäistynyt ja suomalaistunut Enid Blytonin Viisikko, ovat eloisiksi ja persoonallisiksi kirjoitetut."
Kaisa Neimala, Suomen Kuvalehti 24/2014

"Lindgren on loistava kielenkäyttäjä. Hän irvailee kliseemäistä, sisällyksetöntä ja muodinmukaista kieltä. (--) Dekkariainesten osuus romaanissa on juuri sopiva."
Keijo Kettunen, Helsingin Sanomat 27.6.2014

"Kirjoittajan terävä havainnointikyky yhdistettynä laajaan sivistykseen ruokkivat jälleen lukijaa. Nauraakin saa. Erityisesti jos on osa 'taantumayhteiskunnan hyvinvointivajetta tuottavaa ikääntymisongelmaa'."
Annamari Salmela, Kotimaa 32/2014

"Rattoisan ja rönsyilevänkin kerronnan voima lepää särmikkäissä henkilöhahmoissa. Senioreiden näkökulmasta avautuu maalaisjärkinen ja epäsovinnainen maailma. (--) Teos on hauska lukukokemus. Tutummaksi tulevat niin vanhuuden monet kasvot kuin pääkaupunkimme arkkitehtuurikin, siitä Siiri Kettusen raitiovaunuajeluharrastus pitää huolen."
Maija Jelkänen, Kaleva 11.8.2014

"Kirjan parasta antia on hilpeä ironia, jolla Minna Lindgren kuvaa nykyajan ilmiöitä. Yksi vanhuksista joutuu kotihoitobyrokratian rattaisiin, ja kaikki altistuvat remontin projektipäällikön käyttämälle konsulttikielelle. Kirjan terävät huomiot viihdyttävät ja herättävät ajatuksia."
Eeva 10/2014