Kiekkokansa
  • LUOKITUS 79.1
  • SIDOTTU
  • 140 × 210 MM
  • 304 SIVUA
  • ULKOASU JENNI SAARI
  • ISBN 978-951-851-642-5

Kiekkokansa

Ilmestynyt 12.5.2015

OSTAprinted book

Rakasti sitä tai vihasi, jääkiekko on keskeinen osa suomalaista kulttuuria. Etenkin Suomen maajoukkue kokoaa ihmisiä MM- ja olympiakisojen aikaan jäähalleihin, oluttupiin ja olohuoneisiin. Voittojen riemut ja tappioiden ruhjeet tuovat kiekkokansan yhteen ja elävät yhteisessä muistissa vuodesta toiseen. Mutta mikä on tämä "kiekkokansa"? Ketkä siihen kuuluvat, ketkä jäävät ulkopuolelle? Missä ja miten kiekkokansaa luodaan ja miten jääkiekko yhdistää ja erottaa?

Benita Heiskasen ja Hannu Salmen toimittama Kiekkokansa-teos on ainutlaatuinen katsaus suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin. Kirja kertoo jääkiekosta Suomessa ylivertaisena urheilulajina ja karnevaaliviihteenä, se avaa lätkäfaniuden ilmentymiä keräilykorteista kannatuslauluihin, jäähallikulttuurista "näkymättömiin" kannattajiin, jotka eläytyvät kisatunnelmaan kotisohvalla Höyry Häyrisen tai Antero Mertarannan seurassa. Käydäänpä teoksessa myös vuoden 2014 MM-kisoissa Minskissä tarkastelemassa, mitä kaikkea leijonakannatus on kisamatkalla. Kiekkokansa antaa äänen suomalaisille jääkiekkofaneille ja lätkän seuraajille.

Kirjaa varten toteutettiin laaja internet-kysely, joka oli avoinna koko kevään 2014, Sotšin olympialaista Minskin MM-kisoihin. Siihen osallistui yhteensä 1987 vastaajaa kaikkialta Suomesta ja myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Vanhin vastaaja oli syntynyt 1935, nuorin 2009. Kyselyssä kerättiin tietoa jääkiekon katselupaikoista ja -tavoista, kisoihin valmistautumisesta, jääkiekkosankareista, katkerimmista ja suloisimmista hetkistä, jääkiekon merkityksestä, suomalaisuudesta, selostajista ja äänimaisemasta, keräilykulttuurista ja monesta muusta asiasta. Kiekkokansa ei edusta vain yhtä sukupuolta – kyselyyn vastanneista noin puolet oli naisia, ja naisista jopa suurempi osa kuin miehistä piti nimenomaan jääkiekkoa Suomen kansallisurheilulajina.

Kiekkokansa-teos katsoo kiekkokansaa kaukalon laidalla ja kotikatsomoissa, kuuntelee selostamon sinivalkoisia ääniä ja fanien kannustushuutoja ja kokee voiton huuman ja tappion katkerat hetket. Ennen kaikkea kirja kertoo siitä vetovoimasta, joka saa kiekkokansan tempautumaan mukaan joka kevät, ja niistä kokemuksista, joita peli yleisössä kirvoittaa.

Kiekkokansa-teoksen sisällys:
Kiekko jäähän (Benita Heiskanen & Hannu Salmi)
Kiekkokansa ryhmäkuvassa (Hannu Salmi)
Sinivalkoiset äänet (Paavo Oinonen)
Sankarit kultajuhlissa (Maiju Kannisto)
Urheilua ja kulttuuria (Rami Mähkä)
Laulavat Leijonat (Kaj Ahlsved)
Kortti kiekkomaailmaan (Otto Latva)
Miesten ja naisten lätkä (Johanna Leinonen)
"Kiekkokansa" – mikä maa, mikä kansa (Mari Toivanen)
Nyt huudetaan! (Susanna Välimäki)
Kisakansan matkassa Minskissä (Benita Heiskanen)

Aineistoa Kiekkokansa-kirjasta:

Timo Jutila kommentoi kiekkokansaa
Puolustaja Timo Jutila, vuoden 1995 MM-kultajoukkueen kapteeni ja MM2011 joukkueenjohtaja, arvostaa suuresti kiekkokansaa ja pitää sitä tärkeänä osana jääkiekkoa. Parhaita muistoja kiekkoyleisön seurassa ovat molemmat mestaruudet. Jutila huomauttaa, että kansa tuntee lajin jo pitkältä: "Kun ajatellaan, että jossain Koulukadun ottelussa on ollut 10 000 katsojaa aikoinaan, niin kyllähän kiekkokansan historia tulee jo sieltä. Ne, jotka ovat tämän päivätyön tehneet ja antaneet meille mahdollisuuden harjoitella ja pelata, niin kyllä se kunnia kuuluu koko kiekkokansalle ja suomalaisuudelle."

Janne Niinimaa kommentoi kiekkokansaa
Puolustaja Janne Niinimaa, vuoden 1995 MM-kultamitalisti, kertoo kiekkokansan merkitsevän valtavaa osaa hänen elämästään, 5-vuotiaasta tähän päivään: "Perhe, yhteisö, kaveripiiri, kilpakumppanit, kaikki liittyy siihen. Olen ylpeä ja etuoikeutettu, että olen saanut olla mukana." Myös pelaajauran jälkeen kiekkokansa tulee säilymään osana elämää. "Kun jätkät pelaavat hyvin ja voittavat jotakin, ja yleisö kokee sen. Silloin se kontakti ja valtava hurmio löytyy sekä jäällä että katsomossa, ja siitä ne parhaat hetket syntyy." Parhaita kokemuksia yleisölle ovat tietenkin voittopelit ja etenkin Ruotsia vastaan. Niinimaa kuitenkin lisää, että suomalainen MM-kiekkoyleisö elää vahvasti mukana myös tappion hetkellä: "Se tappion katkera kalkki tuntuu välillä todella pahalta, mutta urheilu on suuria tunteita täynnä eikä ne voi aina pelkästään olla positiivisia."

Emma Terho kommentoi kiekkokansaa
Emma Terho (s. 1981), Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen kaksinkertainen olympiamitalisti ja nelinkertainen MM-mitalisti, kirjoittaa lajiin ja kiekkoyleisöön liittyvistä muistoistaan: "Jääkiekossa pelaamisen ohella tärkeintä ovat mukana olevat ihmiset. Pelikaverit, huoltajat, valmentajat ja muut joukkueen mukana olevat henkilöt muodostuvat usein lähes perheeksi. Mutta myös kannustajat ja muu 'kiekkoperhe' ovat tärkeitä. On ollut hienoa kokea lajin tuoma yhteenkuuluvuuden tunne ja se, kuinka jääkiekon kautta yhteinen puheenaihe löytyy hyvin erilaistenkin ihmisten kesken. Leijonapaita herättää suuria tunteita. Voiton hetkellä tunnelma voi olla jopa hurmoshenkinen. Hävitessä arvostelu on joskus tiukkaakin. Oikeastaan se, että tappion hetkellä yleisöä aidosti harmittaa, kertoo mukana elämisestä. Omista tunteista pahin on juuri pettymyksen tuottaminen. Tappiossa tulisi muistaa, että pelaajat ovat itsekin pettyneitä ja että arvokisojen eteen on tehty valtava työmäärä. Kannustus ja yhdessä eläminen ovat pelaajalle todella tärkeitä. Pidetään yhdessä huolta, että tämä hieno laji tarjoaa upeita elämyksiä ja ystävyyssuhteita myös jatkossa!"

SULJE