Syntymättömät
  • LUOKITUS 84.2
  • SIDOTTU, SUOJAPAPERI
  • 130 × 207 MM
  • 224 SIVUA
  • ULKOASU MIKA TUOMINEN
  • Kannen kuva Tomi Kontio
  • ISBN 978-951-851-645-6

Syntymättömät

Ilmestynyt 13.2.2015

OSTAprinted book

Kirjailija istuu auto-onnettomuuden seurauksena koomaan vajonneen vaimonsa sairasvuoteen ääressä. Ellen pyritään pitämään hengissä, kunnes kohdussa yhä kasvava sikiö ehtisi kehittyä niin, että vauvalla olisi edes jonkinlainen mahdollisuus jäädä henkiin. Samanaikaista kuolemaa ja syntymää odottaessaan mies alkaa kirjoittaa syntymättömälle tyttärelleen hänen ja vaimonsa yhteisestä elämästä. Pian kirjoittamisesta tulee pakopaikka lohduttomalta todellisuudelta.

Muistikuviin alkaa nopeasti sekoittua oma lapsuus sekä kesken jääneiden, syntymättömien romaanien hahmoja. Sairaalan pysähtynyt aika tunkeutuu tarinoihin, jotka alkavat limittyä ja vaikuttaa toisiinsa. Samalla, vähä vähältä, paljastuu myös miehen oma menneisyys – vaikka on vaikea erottaa, mitä on tapahtunut todellisuudessa ja mitä kirjailijan mielikuvituksessa.

Mitä syntyy kun jokin kuolee.

Marko Leinon kahdeksas romaani Syntymättömät on kaunis ja paljas teos kuoleman ja menetyksen pelosta. Leino kietoo taitavasti toisiinsa kolme rinnakkaista tarinaa, jotka yhdessä yrittävät vastata päähenkilön pakottavaan kysymykseen: Mitä on aika, oma historia, jos elää jatkuvasti hetkeä, jona vielä mikään ei ole syntynyt?

Romaania kuvittaa Tomi Kontion upea, kirjaa varten syntyneiden valokuvateosten sarja.

»Entä lapsi?" kuulin kysyväni, vaikka suuni pysyi kiinni. Huuleni olivat kuin yhteen tikatut, ettei liha vain karkaisi. Ettei kieleni putoaisi pöydälle limaisena kuin kallasta pudonnut etana kukan terälehdet suussaan sylkisenä, mätää löyhkäävänä mattona. Hitaasti se alkaisi niljakkaan matkansa kohti Lindbergin ristittyjä käärmesormia, se haluaisi syödä vastauksen itseensä, kiertää niljaisen terälehdistä kudotun maton totuuden ympärille vankilaksi, erottaa maailman ja vastauksen toisistaan lopullisesti. Käärme vai rukous, etanan ahnas suu ei välittäisi, sille kelpaisi kaikki. Minun oli pakko kysyä, pakko saada tietää sekin, pakko avata etanan suuni hetkeksi edes raolleen: "Entä lapsi?" minä kysyin nyt oikeasti. Tai niin oikeasti kuin nyt kysymään pystyi liikuttamatta lainkaan huuliaan, hengittämättä desiäkään huoneen paksua ilmaa keuhkoihinsa.

SULJE

"Teoksesta poikkeuksellisen tekevät paitsi lyyrisen surumielinen kieli, myös Tomi Kontion valokuvat. Parhaimmillaan ne vaativat pysähtymään ja resonoivat komeasti kerronnan kanssa."
Heidi Heinonen, Kaleva 24.2.2015

"Tartuin siis uutuusromaaniin Syntymättömät suurin odotuksin. En pettynyt. Leino on kirjoittanut monisyisen ja intohimoisen kirjan. (...) Syntymättömät on romaani, joka koskettaa syvältä. Romaani, jossa on kaikki pelissä. Romaani, jollaiseen jokainen kirjallisuuden harrastaja toivoo törmäävänsä. Raskasta sarjaa ehdottomasti."
Esa Silander, Turun Sanomat 24.2.2015

"Arkea Leino osaakin purkaa osiinsa, mutta myös eletyn ja menneen runollisia kerroksia. Tarkasti Leino havainnoi juuri ihmisyyden ominaistuoksut, pienet vihjeet ja vivahteet elämän kummallisuuksissa."
Juhani Brander, Satakunnan Kansa 7.3.2015

"Kirjailija Marko Leino on käsikirjoittanut monta hittielokuvaa, kuten romaaniinsa pohjautuvan Kotirauhan. Hänen seitsemäs romaaninsa Syntymättömät käsittelee onnistuneesti samaa teemaa: mieheyden kriisiä. Teosta rytmittää Tomi Kontion herkkä mustavalkokuvitus."
Martta Kaukonen, Ilona 21.2.2015