Novelleja 1965-2015   Suomennos Rauno Ekholm ja Marja Kyrö
  • LUOKITUS 84.2
  • SIDOTTU, YLIVETO
  • 140 x 210 mm
  • 350  sivua
  • ULKOASU SANNA-REETA MEILAHTI
  • ISBN 978-951-851-674-6

Novelleja 1965-2015 Suomennos Rauno Ekholm ja Marja Kyrö

Ilmestynyt 6.10.2015

OSTAprinted book

Johan Bargumin esikoisteos ilmestyi tasan viisikymmentä vuotta sitten. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan Novelleja 1965-2015, jossa on mukana kaksi ennen julkaisematonta novellia sekä yksi aiemmin suomentamaton novelli esikoiskoelmasta Svartvitt. Nyt käsillä oleva valikoima edustaa Bargumin novellistiikkaa parhaimmillaan. Kirjailijalle ominainen konkreettinen kieli taipuu absurdeihinkin tilanteisiin ja ihmissuhdekiemuroihin. Bargumin kertomuksissa tehdään matkaa ja heitetään hyvästejä, avioliitot narahtelevat liitoksissaan ja maisemat vaihtuvat: lähtö, hyvästijättö ja ero toistuvat usein.

Eri-ikäiset aikuiset ja lapset, miehet ja naiset vääntävät kättä siitä kuka määrää, kuka pettää ja kuka voittaa. Lukijan oman tulkinnan varaan jää, kuka on ohjannut tarinaa eniten ja mihin suuntaan. Bargum ei kuitenkaan milloinkaan tuomitse vaan hänen kertojansa tekee havaintojaan ilman selittelyjä, myötäelävällä huumorilla – myös esimerkiksi silloin, kun eräässä novellissa isä on muuttunut koiraksi. Lukija joutuu myös tarkistamaan ennakko-odotuksiaan, kun kaksi nuorta matkalaista luokseen majoittava tuntematon mies New Yorkissa osoittautuukin oikeaksi hyväntekijäksi. Pitäkää varanne Bargumin kanssa!

» JOULUAATTO

Vuosi sitten jouluaattona kävimme haudalla, Hanna ja minä. Tuuli ja tuiskusi. Talveen toppautuneet ihmiset kulkivat kuin tummat haamut pitkin käytäviä, heillä näytti olevan kiire, pois kylmästä, pois haudoilta, kotiin valoon ja lämpöön. Me laskimme peltihattuisen kynttilän isän haudalle. Seisoimme hetken ja tuijotimme liekkiä, joka häälyi tuulessa. – Se kyllä sammuu, sanoin. Hanna vaikeni. Orava istui vastapäisessä kuusiaidassa ja katsoi minua. – Mihin meidät haudataan? Myös Hanna katsoi minua. Hän näytti yhtäkkiä hyvin vakavalta. – En ole tullut ajatelleeksi, sanoin. Hän katsoi minua edelleen, mietteliäästi, liki surullisesti. – Etkö? Sitten hän käänsi selkänsä ja lähti. Riensin hänen peräänsä. – Mutta Hanna, minä... – Vastasit jo, hän sanoi.

SULJE

"Viimeistään nyt pitää tutustua Johan Bargumiin, joka on kirjoittanut hienon tuotannon."
Yle (Novelleja 1965-2015 -kokoelma)