Kansalaistaito
  • LUOKITUS 88.2
  • NIDOTTU, 130 × 200 MM 
  • 352 SIVUA 
  • ULKOASU TARU STAUDINGER 
  • ISBN 978-951-851-700-2

Vesa HeikkinenTapio Pajunen

Kansalaistaito

Ilmestynyt 24.5.2016

OSTAprinted book

Jos politiikan voi sanoa olevan jotain tiettyä, ainakin se on painiskelua ja kamppailua sanoista, merkityksistä ja tulkinnoista. Aatteet, ideat, ismit ja ajatukset ovat yhteiskunnassa ainaisessa liikkeessä ja useimmiten vieläpä lainatavaraa. Puolueet pyrkivät monopolisoimaan ja omimaan itselleen milloin mitäkin iskusanoja. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu tuon tuosta muun muassa sellaisten sanojen kuin rasismi, feminismi ja anarkismi merkityksistä. Myös kansanvalta ja demokratia ovat puhuttaneet sekä perhe, avioliitto ja tasa-arvo.

Voimme toki yrittää ymmärtää yksittäisiä sanasotia, termitaistoja ja merkitysmittelöitä sekä poliitikkojen tai puolueiden välisiä käsitekahnauksia, mutta kokonaan toinen kysymys on tämä: voimmeko ymmärtää politiikkaa, sitä kokonaisuutta, joka näistä jokapäiväisistä ja jatkuvista puhepaineista, tekstitohinoista ja merkityskamppailuista muodostuu?

Tarvitsemme jotain kättä pitempää tähän puheiden ja tekstien ymmärtämisen yritykseen. Tarvitsemme uudenlaista kansalaistaitoa: politiikan ymmärtämisen taitoa.

""Lupasin, että tulen tekemään kaikkeni kokoomuksen ja Suomen eteen", kirjoitti puolueen puheenjohtajaksi juuri valittu Alexander
Stubb blogiinsa kesäkuussa 2014. Valinta tarkoitti samalla Stubbin nousemista pääministeriksi Jyrki Kataisen jälkeen.

Urheilumiehenä tunnettu Stubb oli kiitänyt raketin tavoin suomalaisen politiikan huipulle. Politiikassa ja urheilussa kuulee tuon
tuostakin lupauksia parhaansa ja kaikkensa tekemisestä. Kun Sami Hyypiä oli valittu jalkapallojoukkue Leverkusenin valmentajaksi
keväällä 2012, hänen kerrotaan viestittäneen, että "Kaikkeni tulen tekemään joukkueen menestyksen eteen". Kun ihminen lupaa
tekevänsä kaikkensa, mitä hän oikein lupaa? Ei välttämättä kovin paljon eikä mitään yksityiskohtaista. Kukapa pystyy todistamaan,
ettei ihminen ole tehnyt "kaikkeaan".

Lupaaminen on kielellinen teko. Lupaaminen koetaan yleensä myönteiseksi, mutta toisinaan se voi olla uhkaavaakin: "Lupaan
tulla takaisin." Puheakteja on luokiteltu muun muassa direktiiveihin (kuulija yritetään saada tekemään jotain), ekspressiiveihin
(puhuja ilmaisee tuntemuksiaan, esim. anteeksipyyntö) ja komissiiveihin (puhuja sitoutuu tekemään jotain, esim. lupaaminen).
Erilaisten puheaktien luokittelu on aina tietyllä tavalla teoreettista, koska ihmiset tulkitsevat näitä lopulta omista lähtökohdistaan.
Lupaaminen saattaa yhdestä kuulijasta tuntua miellyttävältä pyyteettömyydeltä, kun taas toinen kokee sen epärealistiseksi ja siksi epämiellyttäväksi. Tulkinnanvaraiseksi jää myös se, kuinka sitoutunut
lupaaja on lupaukseensa.

Lupaaminen kohdistuu leimallisesti tulevaisuuteen. Voidaan luvata paljon, mutta ei tarvitse luvata mitään konkreettista. Kun
lupailee jotain yleistä ja tulkinnanvaraista, ei ole vaaraa, että lupauksen pettämisestä jäisi kiinni."

SULJE