Kolme pienoisromaania
  • LUOKITUS 84.2
  • SIDOTTU, 130 × 207 MM 
  • 240 SIVUA
  • ALKUTEOKSET AMRAS, GEHEN ja WATTEN
  • SUOMENNOS TARJA ROINILA
  • ULKOASU MARIKA MAIJALA
  • ISBN 978-951-851-702-6

Kolme pienoisromaania

Ilmestynyt 27.10.2016

OSTAprinted book

Kolme varhaista pienoisromaania yksissä kansissa – Amras, Watten ja Kävely – tarjoavat suomeksi uudenlaisen reitin Thomas Bernhardin maailmaan. Kukin ro­maani sisältää jo suomennetusta tuotannosta tuttuja elementtejä: sairautta ja hulluutta, eristäytyneisyyttä, traagisia ystävyyssuhteita ja mustaa huumoria musikaalisen pyörteisel­lä kielellä kerrottuna.

Amras on kertomus kahdesta veljeksestä, jotka ovat vetäytyneet asumaan Amrasin esikaupungissa sijaitsevaan torniin. Heidän vanhempansa ovat onnistuneesti toteuttaneet koko perheen itsemurhapäätöksen. Veljekset vain ovat jääneet henkiin ja kamppailevat hulluutta vastaan yrittäen ratkaista, palatako elävien kirjoihin vai kuolla.

Wattenin pääosassa on lääkäri, joka on menettänyt lääkärinoikeutensa morfiinin väärinkäytön takia. Hän on aikanaan pelan­nut keskiviikkoisin watten­korttipeliä, mutta lopettanut sen yhden potilaansa tehtyä itsemurhan. Watten­peli kasvaa vähitellen vertauskuvaksi suurin piirtein kaikelle.

Kävely koostuu keskustelusta kertojan ja tämän ystävän Oehlerin välillä. He keskuste­levat mistä tahansa mieleen tulevasta palaten kuitenkin aina yhteiseen ystäväänsä Karre­riin, joka on tullut peruuttamattomasti hul­luksi eikä siksi enää kävele heidän kanssaan.

Hienosta suomennoksesta vastaa Tarja Roinila.

»Emme uskaltaneet puida omaa kohtaloamme sillä tavoin perinpohjaisesti, että olisimme päässeet eteenpäin, puhumattakaan että olisimme ratkoneet sen syitä... Välttelimme kaikkia meitä loukkaavia sanoja, käsitteitä... silti emme onnistuneet saamaan edes hetken lepoa kivusta, kimpussamme oli alinomaa sietämättömin kipu jota kuvitella saattaa: vanhempien muisto... Walter käveli usein ikkunaan ja katsoi ulos ja sanoi: "Ei mitään!", vaikka tottahan toki ulkona, tornin ikkunan alla, oli hänestä ollut jotain, jotain meteliä, jokin ääni... olihan jokin ääni houkutellut hänet ikkunaan... äidin ääni, vanhempien askeleet puutarhassa, kaikkina vuorokaudenaikoina, usein yöllä, uudestaan ja uudestaan... mutta joka kerta sama "Ei mitään..." (Amras)

SULJE

"Bernhardin lukeminen on lähes poikkeuksetta hauskaa ja lohduttavaa. Hänen lauseensa ovat tahallisen pitkiä, liioittelevia ja toisteisia. Ne ovat filosofista komiikkaa, jossa kaikki ajatusrakennelmat kyseenalaistetaan ja kaadetaan. Mutta tekstin epätoivo, se on todellista, siinä ei ole ironian häivääkään. (...) Teoksen vetovoima alkaa vaikuttaa vähitellen. Spiraalimainen, musikaalinen teksti ja synkkä huumori osoittautuvat vetäväksi yhdistelmäksi. (...) Suomentaja Tarja Roinila on viettänyt Bernhardin kanssa miltei vuosikymmenen, ja hänet on palkittu käännöksistään. Tällä kertaa taitava käännöstyö on erityisen tärkeää, sillä Amrasin pyörteinen kieli vaatii kaikki apuvälineet talttuakseen." Venla Rossi, Helsingin Sanomat 12.12.2016