Lapsen mieli
  • LUOKITUS 59.5622
  • SIDOTTU, YLIVETO
  • 140 × 210 MM
  • 240 SIVUA
  • ULKOASU DOG DESING
  • ISBN 978-951-851-930-3

Lapsen mieli

Ilmestyy 3.5.2019

OSTAprinted book

Kuinka moniulotteinen ja rikas onkaan ihmisen mieli! Kenties juuri siitä johtuu, että se on myös altis erilaisille häiriöille tai vaikeuksille, joilla voi olla hyvinkin syviä ja synkkiä vaikutuksia elämän kulkuun. 

Erityisen herkkiä ovat lapset ja nuoret, joiden minuus on vasta muotoutumassa. Ratkaisevan tärkeitä ovat varhaisimpien vuosien vuorovaikutussuhteet, joiden myötä lapsi omaksuu oman tapansa käsitellä tunteitaan ja oloaan. Ne kun saattavat olla kovinkin repiviä ja ristiriitaisia – helppoa ei ihmiseksi kasvaminen totisesti aina ole. 

Lapsen mieli koostuu seitsemästä todellisesta tapauskertomuksesta, jotka avaavat lukijalle oven analyytikkojen vastaanottohuoneisiin. Niissä puhutaan, askarrellaan, leikitään, iloitaan ja surraan turvassa olosuhteilta, jotka tuntuvat joskus ylitsekäyvänkin vaikeilta. Niissä opiskellaan tuntemaan ja ymmärtämään, kuka minä oikein olen tai kuka minusta on tulossa. 

Tapauskertomukset julkaistaan potilaiden luvalla, kuitenkin siten, että nimet ja vähemmän tärkeät taustatiedot on muutettu lasten ja perheiden suojaksi. 

Kirjaan on laadittu myös yleistajuinen johdatus taustoittamaan tapauskertomuksia ja lasten ja nuorten psykoanalyyttistä hoitoa yleensä. 

Kun Aino palasi luokseni joulutauolta hän huokaisi, kuinka suuri helpotus oli päästä taas luokseni. Hän kertoi kuohuksissaan ja itkuisena, kuinka eräs heidän tuttavansa oli juuri kuollut äkkiarvaamatta. Hän oli kuollut sydänkohtaukseen, ja se oli tuntunut niin pelottavalta ja pahalta. Suru oli suuri. Perheellä ei olisi enää isää. Aino jakoi tunnekuohua kanssani. Aino oli niin surullisen ja ahdistuneen oloinen, että mieleeni nousi lohduttaa häntä. Totesin kuinka toisen kuolema toi mukanaan menetyksen kokemuksen, joka tuntui niin kipeältä kestää. Se saattoi herättää myös omia kuolemanpelkoja ja ahdistuksia. Aino nyökkäsi hiljaa ja syventyi sitten leikkeihin. Hän alkoi hoivata ja harjata leikkikoiria hellästi näin lohduttaen itseään. Aino halusi leikkiä kukkakauppaa. Hän halusi askarrella tekokukan, joka ei kuolisi koskaan. Hän rakensi nukkekotiin uutta järjestystä. Keittiössä ruokailtiin ja tehtiin läksyt äidin valvonnassa. Aino huolehti tähdellisesti pukeutumisestaan. Hän muistikin esitellä minulle joka kerta tunnin aikana mallistonsa peilaten omaa viehättävyyttään. Hiukset Aino koki nyt erityisen tärkeinä. Hän koki olevan ihanaa, että ne olivat tuuheat. Korut tulivat Ainolle hyvin merkittäviksi. Aino muisteli myös korujen antajia ja hänen mielikuvansa ja muistonsa heistä elävöityivät. Aino osoitti kiitollisuuttaan heitä kohtaan. ’Tämä liittyy elämään ja kuolemaan. Olin itsekin ollut joskus muutaman minuutin kuollut, silloin kun sydän vaihdettiin’, Aino tuumi kuin uutta tiedostaen."

 

SULJE