Ruusun salaisuus
  • LUOKITUS 84.2
  • SIDOTTU, YLIVETO
  • 140 × 200 MM 
  • 288 SIVUA 
  • ULKOASU JENNY LUCANDER
  • ISBN 978-951-851-918-1

Ruusun salaisuus - Rouva Suominen välittää 2

Ilmestynyt 27.3.2019

OSTAprinted bookebook

Sointu Suominen on unelmoiva, ihmisrakas ja hieman höppänä perheenäiti, joka on tehnyt elämänmuutoksen ja aloittanut uuden uran kiinteistönvälittäjänä. Asiakkaita ei ole niin paljon kuin toivoisi, mutta aina voi keskittyä sisustamiseen, teen juomiseen ja uusien arvoitusten ratkaisemiseen. Avioliitto turvallisen Sampon kanssa vaatisi kenties myös jonkinlaista panostamista ja huoltoa.

Vanha rouva Alma Vaara muuttaa palvelutaloon ja tarvitsee apua. Kokonaisvaltaisesti palvelemaan pyrkivä, hyväsydäminen Sointu luisuu auttamaan Almaa asumisasioiden lisäksi myös menneisyyden kipujen setvimisessä. On löydettävä herra, joka aikoinaan järkytti Alman elämää. Palautettava kirja, jonka lukematta jäämisellä oli kuin olikin kohtalokkaat seuraukset. Samalla Sointu sotkeutuu iloisesti yhden jos toisen elämään ja parisuhteeseen.

Rakkautta, huumoria ja lempeää jännitystä tarjoava romaani sisältää niin upeaa kerrontaa kuin ratkiriemukkaita henkilöhahmoja turva-alalla työskentelevästä aviomiehestä erikoisiin naapureihin. Ruusun salaisuus on Rouva Suominen välittää -sarjan itsenäinen toinen osa. Sarjan jokaisessa osassa on rakkauteen liittyvä mysteerijuoni, joka vaikuttaa myös Soinnun ja Sampo-aviomiehen suhteeseen.

 

 

Soinnun silmät siirtyvät ikkunalaudasta Almaan, joka istuu tuolissa pöydän toisella puolella. Ylpeänä ja ylväänä ruusumekossaan. Tuo mieleen tiheikön ympäröimän linnoituksen, joka uinuu keskipäivän armottomassa paahteessa. Hautunut, seisova ilma. Imelä ruusunlemu. Naakat ja korpit. Jostain sakean lehvästön ja piikkitappuran uumenista katsoa tihrustaa kaksi äkeää silmää.– Niin? Sointu tuntee hikinorojen valumisen pitkin kylkiä, täällä ei ole varmaan tuuletettu koskaan.– Nuoruudenrakkaastani. Kihlatustani. Olimme jo kihloissa, vaikka ei sitä kukaan tiennyt. Salakihloissa… siis… Heräsin, mutta voitteko kuvitella, en muistanutkaan Antin sukunimeä. Antti Antti… hoin. Ajattelin, että nyt se on tullut. Alzheimer, dementia.– Säikähditte, Sointu nyökkää, ajattelee: olisihan se pitänyt arvata. Katkeruuden alku ja juuri on petollinen mies.– Kävin läpi aakkosetkin, mutta en edes muistanut millä kirjaimella sukunimi alkaa.– Ja soititte minulle.– Niin.”

SULJE