Suopursu
  • LUOKITUS 84.2
  • SIDOTTU, SUOJAPAPERI
  • 130 × 207 MM 
  • 240 SIVUA 
  • ULKOASU CAMILLA PENTTI
  • ISBN 978-951-851-829-0

Suopursu

Ilmestyy 21.2.2019

OSTAprinted bookebook

Olga riuhtaisee itsensä irti työstään ja rakastetustaan. Hän ottaa vastaan sijaisuuden pikkukaupungissa ja tutustuu Hannuun, joka yrittää vangita luonnoksiinsa teerien soidinmenot. Linnut, jotka parittelevat ja pesivät vaistojensa ohjaamina, kiehtovat Hannua.

Hannun sisko Anja on hoitanut äitiä kotitilalla, jonka työt hän jakaa veljensä Pietarin kanssa. Kun äiti kuolee, Anjan elämältä putoaa pohja. Sitten Olga pyöräilee kuusiportista pihaan ja rikkoo kaikkien totutut reitit, kääntää katseet. Anjan sisällä läpättää hallitsematon ilo.

1970-luvun pohjoiskarjalaiseen suo- ja vaara-maisemaan sijoittuva romaani kuvaa verevästi intohimon ja rakkauden erilaisia ilmentymiä, värin valumista harmaaseen. Suopursu avaa ihmisistä uusia puolia sekä hurjasti että vaivihkaa. Miettinen kirjoittaa lumoavan aistivoimaisesti, antaa äänen hiljaisille ja katsoo kovan puheen läpi.

 

Piirustuksissa puunsyyt jatkuivat paperilta toiselle, kunnes jossain kohtaa yhtyivät isommaksi silmäksi, joka ei ollut linnun eikä ihmisen. Olga seurasi viivoja, ne kaartuivat ylös, ja kaarien alla kahdet sisäkkäiset kaaret tihentyivät taas silmiksi kuin käärmeen pää, jonka keskellä sysimusta aukko tai avanto, ja käärmeen kielestä aukeava vene. Näytti kuin se olisi liikahdellut, avautunut kuin ihopoimut. Kihelmöinti kiipesi päänahkaa myöten poskiluille. Halkaistu siemenkota, liottamalla turvonnut, pian versova, ja vaikka piirustus hehkui hiilentummana, siinä oli punaista. Olga seisoi niin lähellä paperia, että tunsi oman hengityksensä. Hän havahtui ja huomasi, että joku katsoi häntä. Taiteilija, joka oli tuonut värssyn. Olga kosketti sormillaan nenänvartta, ele, jota hän hermostuksissaan toisti. ’Täällä on vielä yksi’, mies sanoi.” 

SULJE