Verokirja
  • LUOKITUS 36.52
  • NIDOTTU, LIEPEET
  • 130 × 207 MM 
  • 256 SIVUA 
  • ULKOASU DOG DESING
  • ISBN 978-951-851-859-7

Verokirja

Ilmestyy 27.2.2019

OSTAprinted bookebook

Verotus on kiehtova juttu. Aika harvat pohtivat sitä huvikseen. Verotus kun on luonteeltaan välttämätön paha: se on pakkoperintää ilman suoraa vastiketta. Lisäksi verottaja kajoaa pyhään lehmään nimeltä yksityis-omistus.

Näin ainakin silloin, jos rajoitutaan vain yhteen näkökulmaan. Toisaalta kaikki tietävät myös, että veroja kerätään yhteiskunnan toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Niin ikään moni ymmärtää, että meikäläisessä järjestelmässä verotus on politiikkaa: sillä ohjataan yhteiskuntaa.

Kaiken kaikkiaan verotus on, ja kautta historiansa on ollut, kiehtova juttu.

Uudessa Verokirjassaan toimittaja Simo Sipola kertoo meille kaiken, mitä meidän täytyy tietää verotuksesta. Hän tarkastelee tätä yhteiskunnallisen elämän keskeistä ulottuvuutta neljästä näkökulmasta: verojen tarpeen, niiden oikeutuksen, verotuksen kohtuullisuuden ja sen oikeudenmukaisuuden kannalta. Kaikkea tätä valaistaan sekä historian että nykypäivän aineistoilla eri puolilta maailmaa, vaikka tietenkin keskipisteenä on Suomi nyt ja (kenties) tulevaisuudessa. Sipola onnistuu mahdottomassa: dokumentaristin vankkumattomalla ammattitaidolla hän saa muodostettua valtavasta aiheestaan sekä selkeän tietopaketin että äärimmäisen mukaansatempaavaa luettavaa.

Verokirja on kaikelle kansalle ajankohtainen teos sekä vaalientäyteisenä vuonna 2019 että vuosina sen jälkeen.

 

 

"Veroaste on kyllä laskettavissa hyvin tarkkaan, mutta kokemus siitä ei ole. Se on subjektiivinen ja suhteellinen. Köyhälle kohtuullinen veroaste on jotain aivan muuta kuin keskituloiselle tai rikkaalle. Julkista keskustelua verotuksesta vaivaa ylipäänsä näkökulmaharha. Kun julkisuudessa puhutaan veroista, puhutaan useimmiten ansiotuloverosta. Ei siis ihme, että moni tuntuu hahmottavan verotuksen pitkälti sen mukaan, paljonko palkasta jää verojen jälkeen käteen.Mielikuva istuu tiukasti myös päivänpolitiikassa, kuten vaikkapa hallituksen budjettiriihessä, jossa hallitus esittelee kerta toisensa jälkeen verotusta korostetusti palkansaajien näkökulmasta. Eikä ihme: tuloverotuksen keventäminen on ollut hallitusohjelmassa reilut kolmekymmentä vuotta, Harri Holkerin (kok.) hallituksesta lähtien. Tuloverotuksen keventämisestä onkin tullut mantra, jota poliitikot hokevat ja jota kansalaiset odottavat kuulevansa. Kyse on poliittisesta valinnasta.Kuvion selkeyttämiseksi on hyvä asettaa eri verojen mittasuhteet kohdalleen. Valtion tulovero on vasta kolmanneksi suurin kansalaisten maksamista veroista. Sen osuus kaikista veroista on nykyisin alle kymmenen prosenttia. Euromääräisesti suurimman erän yhteiskunnan keräämistä veroista muodostavat arvonlisävero ja muut välilliset verot. Vuonna 2018 näiden osuus kaikista veroista oli jo yli 30 prosenttia.Tähän on yksinkertainen syy, joka tuli jo mainittua: tuloverotusta on kevennetty 1980-luvun lopusta lähtien.Tuloverojen menetystä on korvattu korottamalla arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja kuten polttoaineveroa. Korotus iskee pahiten pienituloisiin, jotka käyttävät suhteellisesti suuremman osan tuloistaan kulutukseen kuin keski-ja suurituloiset.” 

SULJE