Geotalouden paluu
  • LUOKITUS 36.6
  • SIDOTTU
  • 140 × 210 MM 
  • 240 SIVUA 
  • ULKOASU TARU STAUDINGER
  • ISBN 978-951-851-804-7

Geotalouden paluu

Ilmestyy 21.3.2018

OSTAprinted bookebook

Maailmantalous ja sen poliittiset käänteet ovat viime aikoina inspiroineet poliitikkoja, tutkijoita ja toimittajia laveisiin maailmanselityksiin. Olemme kuulleet todistavamme ainakin taloudellisen nationalismin aikaa, protektionismin aikaa, populismin aikaa, vastakkainasettelun aikaa, monimutkaisuuden aikaa ja ahdistuksen aikaa. Yhteistä näille ajan kuville on tietty käpertymisen ja sisäänpäin kääntymisen eetos. Usko globalisaatiota ja liberaalia kansainvälistä järjestelmää kohtaan horjuu. Asenteet vapaakauppaa, ulkomaisia investointeja ja maahanmuuttoa kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Valtioiden rooli globaalitaloudessa on kasvanut niiden pyrkiessä aktiivisesti ja strategisesti vaikuttamaan yritystoiminnan sijoittumiseen. Geopolitiikka on palannut talouteen.

Mitä merkitystä tällä kaikella on Suomelle ja Euroopalle? Mikä selittää taloudellisen nationalismin ja nollasumma-ajattelun paluun? Kuinka laajasta tai pysyvästä ilmiöstä on kyse ja onko meillä välineitä vaikuttaa siihen? Miten Suomen tulisi reagoida tilanteeseen?

Tyytyväisyys rajattomaan maailmantalouteen on [––] alkanut rapautua. Vuosituhannen vaihteen jälkeen ja etenkin vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen erilaiset globalisaatiota, kansainvälisyyttä ja ulkoista avoimuutta koskevat ahdistuksen mittarit ovat asteittain hivuttautuneet ylöspäin. Yhdysvaltalainen Pew-tutkimuslaitos julkaisi finanssikriisin aikoihin mielipidekyselyn, jonka mukaan "innostus taloudellista globalisaatiota kohtaan on laantunut merkittävästi muutaman viime vuoden aikana monissa vauraissa maissa, etenkin Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa". Tutkijat totesivat myös, että "eri maiden kansalaiset laajasti ottaen hyväksyvät taloudellisen globalisaation perusperiaatteet, mutta pelkäävät häiriöitä ja ongelmia, joita globaalitalouteen osallistumisesta aiheutuu".Vuonna 2014 julkaistussa vastaavassa selvityksessä asia todettiin jo suoraviivaisemmin: "Suurin osa maailmaa tukee globalisaatiota teoriassa, mutta monet kyseenalaistavat sen käytännössä." Mielipiteet avointa maailmantaloutta kohtaan olivat siirtyneet erikoiseen, kaksijakoiseen tilaan, jossa rajojen madaltuminen nähdään periaatteessa hyvänä ideana, mutta samaan aikaan suuri osa väestöstä etenkin kehittyneissä länsimaissa arvelee muutoksen aiheuttavan heille ongelmia henkilökohtaisella tasolla. [––] Olemme siis parissa vuosikymmenessä tulleet tilanteeseen, jossa usko globalisaatioon ja liberaaliin kansainväliseen järjestelmään on heikentynyt ja avointa maailmantaloutta koskevat pelot kasvaneet. Mikä meitä ahdistaa?"

SULJE