Lasten kirja
  • Baabel-sarja
  • Luokitus 84.2
  • Alkuteos: The Children's Book (2009)
  • Suomennos: Kersti Juva
  • Runosuomennokset: Alice Martin
  • Sidottu, suojapaperi
  • 130 x 207 mm, 971 sivua
  • Kansi: Iira Oivo
  • ISBN 978-951-851-229-8

Lasten kirja

Ilmestynyt 17.9.2011

OSTAprinted book

A.S. Byattin mestarillinen uusi romaani on nimensä mukaisesti lasten kirja: se kertoo tarinan lapsista, jotka kasvavat nuoriksi ja aikuisiksi edellisen vuosisadan vaihteen kuohuvassa Euroopassa suuren sodan kynnyksellä. "Englannin puutarhasta" matkustetaan eri puolille Eurooppaa, ja lukijan eteen avautuu värikäs maailma, jota kansoittavat taiteilijat, kirjailijat, anarkistit, naisasianaiset, käsityöläiset, poliitikot ja sotilaat.

Keskushenkilö, kirjailija Olive Wellwood kirjoittaa kullekin lapselleen oman satukirjan. Jokainen kirja on erivärinen, huolellisesti käsin koristeltu ja kirjoitettu ja sillä on oma paikka kirjahyllyssä. Wellwoodin lapset varttuvat kertomusten ja satujen maailmassa, mutta lapsikatraan sekä heidän serkkujensa ja tovereidensa idylli sisältää myös salaisuuksia. Samaan aikaan vanha Eurooppa natisee liitoksissaan: edessä häämöttävät yhtä konkreettisempina luokkataistelut, haave vapaasta rakkaudesta ja uhkaava maailmanpalo.

Lasten kirja on myös kertomus aikuisista, jotka etsivät paikkaansa ajan haasteiden keskellä. Ja yhtä lailla se on kertomus instituutioiden synnystä, museoista, taidesuunnista, aatteista - Euroopan yhteisestä historiasta ja kulta-ajasta.

Byatt on kerronnan mestari, hän hallitsee suurta henkilömäärää tarujen, satujen ja historian verkostoissa. Hän kuvaa lapsian niin suurella rakkaudella, ettei kirjaa voi laskea kädestään ennen kuin he ovat kasvaneet aikuisiksi.

ulen sammuttua loikittaisiin tuhkan yli. Tämä oli oikea aito keskikesän kokko ja hyvä enne. Rakastavaisten tulisi hypätä yhdessä hiilloksen yli. Palaneita oksia - tai varsia- pitäisi ottaa talteen. Toby Youlgreave osaisi kertoa heille kaiken kokoista.

Ihmiset seisoivat Oliven ympärillä ja katselivat tulen leviämistä, kuuntelivat nesteen sihinää varsissa. Olive hymyili uhmakkaasti Prosper Cainille, August Steyningille, Leslie Skinnerille, Tartarinoville. Hän sanoi Tobylle: "Katso, sanikansiemeniäkin."

Sanikansiemen, kertoi Toby, on melkein liian pikkuinen nähtäväksi. Mittumaarina eli keskikesällä kerättynä niillä oli näkymättömäksi tekevä voima. Ne tuli kerätä kaksihaaraisella pähkinäpuun oksalla tinalautaselle. Sanotaan että sanikansiemen on tulenvärinen, folkloristit tulkitsevat sen polttavan auringonvalon siemeneksi. Saksalaisessa tarinassa metsämies ampui keskikesällä kohti aurinkoa ja keräsi valkoiseen liinaan kolme kuumaa vesipisaraa, joista vitten tuli sanikansiemeniä. Ilmaan heitettynä ne perimätiedon mukaan paljastavat aarnihaudan aarteen paikan. Tämä on taioista väkevimpiä.

Tuli hiipui, pian se oli vain hehku huljuvassa harmaassa lehtituhkassa.

"Nyt hypätään", Olive kutsui viekoittelevasti. Hän tarttui Tomia kädestä, veti hänet mukaansa, otti vauhtia ja loikkasi pojan kanssa, nauroi ja ravisteli sammuvia kipinöitä helmoistaan. Humphry otti Griseldaa kädestä ja he hyppäsivät yhdessä. Pian juoksivat ja loikkivat kaikki, niin anarkistit kuin Etonin kasvatit, ja pitkänhuiskea näytelmäkirjailija heilautti pikkuista Heddaa vyötäröstä.

Joku lauloi. Anselm Stern se nojasi seljapensaaseen ja lauloi korkealla ja kirkkaalla äänellä Logen laulua ikuisesta nuoruudesta.

DIE GOLDENE ÄPFEL,

IN IHREM GARTEN...

Hetki oli lumottu. Kaikki olivat yhtä mieltä, hetki oli lumottu.

SULJE

"Lasten kirja tehoaa juuri yksityiskohtiensa suurella massalla. Se vaatii aikaa ja keskittymistä, mutta on vaivan arvoinen. Lisäksi Lasten kirjassa tuntuu kiehtovana oudon läsnäolo. (--) Kersti Juvan suomennos on tarkka, viitseliäs, taidokas ja hallittu. Se tekee täydelleen oikeutta teoksen syvyydelle ja runsaudelle. Ei voi kuin ihmetellä. Ja nauttia."
Virpi Hämeen-Anttila, Parnasso 7/2011

"Byatt on rakentanut muhkean suku- ja sosiaalidraaman esitelläkseen vuosisadan lopun arvoja. (--) Uskomatonta kyllä, päähenkilöitä on liki kolmekymmentä. Viiden perheen elämän seuraaminen voi kuulostaa rakenteena jäykältä, mutta niin ei ole. Lapsiin, äiteihin ja isiin kiintyy huolimatta siitä, miten typerästi ja sairaasti he välillä käyttäytyvät."
Suvi Ahola, Helsingin Sanomat 5.11.2012

"Byattin maailmaan on mahdollista upota tunteet edellä, tiedonhalu edellä, myötätuntoisena, samanmielisenä, kysellen. Mitä syvemmälle upoksiin etenee, sitä jännittävämpiä yhteyksiä ihmisten, aatteiden, aikakausien välillä hahmottuu. Pinnalel voi pysähtyä ihastelemaan, miten kauniit lauseet - suomennettuinakin - soivat."
Kaisa Neimala, Suomen Kuvalehti 10/2012