Täydellinen paisti
  • Luokitus 84.2
  • Sidottu, suojapaeri
  • 130 x 207 mm
  • 306 sivua
  • Kansi Jussi Karjalainen
  • ISBN: 978-951-851-381-3

Satu Taskinen

Täydellinen paisti

Ilmestynyt 16.8.2011

OSTAprinted book

Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon voittaja 2011.

Taru Korhonen valmistaa sianpaistia wieniläisessä keittiössään. Asia on melko tärkeä, sillä hänen miehensä äiti ja siskoovat tulossa yhdeltä syömään ja mikäli mikään ei ole muuttunut aikaisemmasta, he olisivat ajoissa ja vaatisivat heti pötyä pöytään.

Myös naapurin rouva, eläkkeellä oleva näyttelijätär Frau Berger, joutuu enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti kokemaan sianpaiston vaikeudet, kun Tarun valitsemassa reseptissä ilmenee moniselitteisiä ja epäselviä kohtia.

Suurten ponnistusten ja pienten vastoinkäymisten lomassa kaikki vaikuttaa etenevän aivan hyvin, ja Taru toivoo vain yhtä: "Ei enää minusta riippumattomia yllätyksiä."

Mutta niitä tulee.

Miehen siskontyttö, 15-vuotias kukkea ja poliittisesti valveutunut Elisabeth ilmestyy paikalle hänkin. Frau Berger syö sikaa, vaikka on juutalainen. Miehen äiti ja sisko Marie-Luisa tekevät kaiken väärin. Eikä liitto itävaltalaisen kanssa vaikuta sinetöidyltä sekään.

Kuinka kaikki voikin jatkuvasti olla toisin, vaikka mikään ei loputtomasta yrityksestä huolimatta kuitenkaan muutu?

Täydellinen paisti on loistelias romaani ulkopuolisuudesta; halusta, pakosta tai mahdottomuudesta kuulua joukkoon. Se kertoo yrityksestä tehdä oikein tai yrityksestä yksinkertaisesti selvitä hengissä seuraavaan hetkeen.

Nostin sianpaistin pöydälle. Ulkoa kuului jo toisen kerran kova kimeä kiljunta. Menin ikkunalle ja painoin nenäni aivan kiinni lasiin, mutta kun mitään uhkaavaa ei näkynyt - näkyi vain pihamme tiestä erottavaa pensasaitaa - aloin alusta. Hyvä herra Fidler, kuten foorumista "Sianpaisti" voitte huomata, olen tullut siihen tulokseen, että täydellisen sianpaistin määritelmää tarvitaan kipeästi. Seurasi monivaiheinen selostus, ehdotan ensi hätään seuraavaa. Olin lukenut reseptin monta kertaa läpi. Olin kulkenut sen kanssa edellispäivinä supermarketin käytävillä ja löytänyt kaiken muun paitsi juurisellerin. Reseptiin liittyi kuva, ja ripustin sen malliksi maustekaapin oveen. Täydellinen sianpaisti. Näitä kuvia oli aikaisemmin nähty lastenkirjoissa ja mainoksissa ja ravintoloiden ruokalistoissa, osa-alueet lautasella yhdestä kahteen knöödeliä, sämpylä- tai peruna- tai molemmat, siivu paistia, kauhallinen lientä, kukkurallinen hapankaalia. Valitsemani resepti alkoi viehättävästi kirjeenä ja oli vastaus jonkun herra Fidlerin lähettämään kysymykseen Sehr geehrter Herr Fidler. Mikäli puolitoista kiloa tuntui liian suurelta määrältä, oli ohjeen mukaan parasta unohtaa koko asia, joten siinä pötkötti, parikiloinen köntti, jonka päällä runsaasti valkoista rasvaa. Silavaan viilletään noin 2 x 2 cm:n suuruisia neliöitä. Kuutioidaan 2 keskikokoista sipulia, 1 keskikokoinen porkkana ja 100 g juuriselleriä. Otin kaksi tyhjää aanelosta, joista vasemmanpuoleiseen kirjoitin tehtäviä asioita ja oikeanpuoleiseen mahdollisen kauppalistan. Laskin vasemmalla puolella yhteen asettelut ja leikkaamiset, hopeiden kiillotukset, pöydänkattaukset, servietit, sanotaan pyöreästi tunti. Kello oli puoli kahdeksan. Vielä oli monenmoista tehtävää. Reseptiinkin oli aivan kuin yön aikana ilmestynyt uusia tuotteita. Kuten Maggikraut. Mikä ihme oli Maggikraut?

SULJE

"Päivän hyvä uutinen on Satu Taskisen voitto Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailussa. Täydellinen paisti oli alusta lähtien myös Finlandia-raadin mieleen. (--) Taskinen näkee itävaltalais-suomalaisen avoperheen pyhäinpäiväaterian valmistelussa kulttuurierojen taistelukentän ja osaa todella ottaa siitä kaiken irti. En lakkaa ihmettelemästä sitä taitoa ja vaistoa, jolla hän kohdistaa lukijan huomion kuhunkin romaaninsa henkilöön, myös hieman salaperäiseen ja ulkopuoliseen naapuriin, juutalaissyntyiseen rouva Bergeriin – hän edustaa tässä hienossa eurooppalaisessa romaanissa toiseutta, jonka osana on jälleen kerran jäädä ulkopuolelle ja murtua."
Hannu Marttila / HS.fi 16.11.2011

"Satu Taskisen Täydellinen paisti on hätkähdyttävä esikoisromaani. Se on niitä kirjoja, joista jää ikuinen muistijälki. (--) Täydellisen paistin äärellä saa nauraa vedet silmissä."
Helena Miettinen, Keskisuomalainen 17.8.2011

"Satu Taskisen esikoisteos Täydellinen paisti kertoo ulkopuolisuuden tunteesta ja pakottavasta halusta tulla hyväksytyksi. (--) oivaltavaa pohdintaa ja tragikoomisia hahmoja"
Heli Keskinen, Aamulehti 27.9.2011

"Pitkästä aikaa olen näin hidastellut kirjan kanssa vain pitkittääkseni nautintoa. (--) Satu Taskisen romaanissa kaikuu myös eurooppalainen vieraantuneisuus Franz Kafkan tapaan (--) Taskinen on paistanut erinomaisen maistuvan ja omaperäisesti maustetun herkkupaistin kirjallisille kulinaristeille."
Heidi Lakkala, Lapin Kansa 17.8.2011

"Henkilöhahmot ovat herkullisia. (--) Romaani kuvaa vierauden tunnetta, joka kumpuaa jostain syvemmältä kuin ulkomailla asumisesta."
Salla Simukka, Suomen Kuvalehti 37/2011

"Teoksessa vilahtelee myös kitkeränhauskoja huomioita sekä itävaltalaisuudesta että suomalaisuudesta. Paikoin suomalaisuus on kuin myyttinen myyntipuhe, joka koostuu formulasankareista, älypuhelimista, Pisa-tuloksista ja ylivertaisesta julkisesta sektorista. (--) Lopulta on vaikea sanoa, mikä aiheuttaa Tarun räikeänä loistavan ulkopuolisuuden, hän itse vai muut."
Elina Syrjänen, Etelä-Saimaa 8.10.2011

"Kirja alkaa hauskana satiirina ja iskee heti naisellisuuden ytimeen, jossa parhaimmillaan täydellisen kontrollin tarve kohtaa fyysisen kömpelyyden. (--) Lihakimpaleen vertautuminen Tarun kohtaloon toimii hyvin, sillä molemmat aiheuttavat melkoisesti ongelmia niin raakoina kuin kypsinäkin."
Mari Viertola, Turun Sanomat 13.9.2011

"Taskinen on onnistunut mainiolla tavalla vetämään yhtäläisyysmerkkejä sinne, missä harva niitä näkee. (--) Omaperäisyydessään ja oivaltavuudessaan Täydellinen paisti on ehdoton helmi syksyn esikoisteosten joukossa."
Heidi Heinonen, Kaleva 16.11.2011

"Suomalaisnainen haluaa järjestää itävaltalaispuolisonsa perheelle ikimuistettavan ihanat pyhäinpäiväjuhlat. Tärkeintä on onnistua valmistamaan täydellinen paisti. (...) Tästä lähtökohdasta syntyy riemastuttava kertomus yhdestä päivästä, ulkopuolisuuden tunteesta ja ihmisten kohtaamattomuudesta. (...) Kirja on tikahduttavan hauska, mutta silti hämmentävän surumielinen."
Annamari Saure, Me Naiset 50/2011