Kesäkaudellakin ilmestyy upeaa luettavaa

03.07.2017

1700-luvun Kajaanista 1930-luvun Hankoon, Mannerheimin ratkaisevasta vuodesta universaaleihin ihmisyyden kysymyksiin
- Raija Oraselta 80. teos, Pertti Lassilalta kesäkirjojen kesäkirja menneiden aikojen Hangosta

Raija Orasen 7. heinäkuuta julkaistava mestarillinen romaani Kreivin aikaan on rakastetun tarinankertojan 80. teos. Orasen odotettu uutukainen kertoo 1700-luvun alussa Kajaanin linnassa kasvaneesta Kaija Valpurintytär Keräsestä. Vahvan Kaijan hurjan tarinan kautta aukeaa näkymä kokonaiseen aikakauteen Suomen historiassa.

"Kaunis Kaija Keränen on seikkailija ja lumoojatar, ja ennen kaikkea hän uskoo olevansa kreivi Per Brahen tyttärentytär. Tämä on fiktiota, muutoin olen taas yrittänyt pyrkiä historialliseen luotettavuuteen", Oranen sanoo.

Lukijansa kerralla mukaansa tempaava romaani jatkaa Orasen upeiden historiallisten romaanien linjoilla.

"Jos ihminen tai kansakunta ei tunne historiaansa, ei osaa elää tätä päivää eikä luoda tulevaisuuttaan. Päänsä kiveen iskenyt, virheensä unohtanut kansakunta ajautuu tuhoon", hän jatkaa.

"Olen kirjoittanut useita romaaneja, joissa olen kuvannut Suomen kansallisen olemassalon tärkeimpiä vaiheita. Vetävän tarinan avulla kuka tahansa voi saada hyvän kuvan menneisyydestä; harva meistä perehtyy historiaan oppikirjojen, tutkimusten ja perusteellisten elämäkertojen kautta."

Pertti Lassilan upea romaani Kesän kerran mentyä aloitti Teoksen syyskauden tuotannon ennätysmäisesti jo kesäkuussa. Lassilan uutukaisessa liikutaan muun muassa 1930-luvun Hangossa ja pureudutaan koskettavalla tavalla siihen, minkälaisia yksittäisten ihmisten tarinoita sotien varjoon jää.
Mistä Hanko tuli mukaan huikeaan kesäkirjaan?

"Lapsena ja nuorena kävin kerran kesässä Hangossa äidin sukulaisten luona. Myöhemmin jouduin sinne veneilevien ystävieni mukana. Hanko oli minulle kesän symboli kuten se sukupolvesta toiseen on ollut niille, jotka ovat kaupungin vain kesäisin nähneet."

Lassilan Hanko on kuitenkin sepite, kirjallisuutta, kuten romaanien paikat monesti.

"Siten ne voivat kehkeytyä omaksi todellisuudekseen ja saada merkityksiä, joita todellisilla paikoilla ei ole."

"Ihmiset elävät arjessa, jonka turvallisuus on lumetta. Ajaton idylli on kiitävä hetki ja todellisuuden iso maailma, jolta ei voi paeta, nielaisee pienet ihmiset, nuoret ja vanhat", Lassila jatkaa.

Hänelle romaani on väline yrittää ymmärtää ihmistä, jonka on hankala ymmärtää itseään kuten jokaisen on, ja aikaa, jonka armoilla hänen on elettävä.

Toimittaja Matts Dumellin tietokirja Kun Mannerheim valitsi Suomen – Vuosi 1917 keskittyy Mannerheimin epäilemättä ratkaisevimpaan ja kenties myös raskaimpaan vuoteen sotilaana. Idea kirjasta syntyi kolme vuotta sitten, kun Dumell alkoi suunnitella elokuvadokumenttia Carl Gustaf Mannerheimin paluusta Suomeen vuonna 1917.

"Saimme kokoon puoli miljoonaa euroa, mutta elokuvan tekeminen on kallista ja hanke ajoi valitettavasti seinään. Uutena vuotena 2016 pakkasin kirjalliset lähteeni matkalaukkuun ja otin junan Pietariin. Kolmen kuukauden ajan tallasin samoja katuja, joita Mannerheim oli kävellyt asuessaan imperiumin pääkaupungissa vuosina 1887–1904", hän jatkaa.

Dumell vieraili Mannerheimin jalanjäljissä myös Kiovassa ja Odessassa, sillä kenraalin lopullinen päätös siirtyä Venäjän päänäyttämöltä pohjoiseen synnyinmaahansa syntyi vasta syksyllä Mustanmeren rannalla.

Yleiset väärinkäsitykset Mannerheimin liikkeistä ja tapahtumien todellisesta kulusta oikenivat yllättävän helposti.

"Raaputin hieman pintaa, ja alta paljastui kovaa valtapeliä, kunnianhimoa, kriisejä ja samalla hyvin inhimillinen Mannerheim."

Kolmen kuukauden jälkeen Dumell palasi junalla Pietarista, vastasyntynyt kirja kainalossaan, mutta muilta osin yhtä tyhjän päällä kuin Mannerheim saapuessaan Helsinkiin 18 joulukuuta 1917.

Viidellä eri vuosikymmenellä palkittu, taiturimaisesta lyhytproosastaan tunnettu Johan Bargum tiivistää ilmaisuaan entisestään juuri ilmestyneessä hienossa kokoelmassa Lyhykäisiä. Pisimmilläänkin vain muutaman sivun mittaiset tekstit tiivistävät lausumattomat tunteet ja rajallisen elämän kohtaukset käsinkosketeltaviksi varsin puhuttelevalla tavalla.

"Olen aina ollut lyhykäisten ja tiivistettyjen kokonaisuuksien ystävä. Monet asiat - myös monet kirjat - ovat mielestäni liian monisanaisia ja pitkiä. Varmaan tämänkin takia pidän novelleista. Tuli mieleen, että voisiko niitäkin vielä hieman lyhentää", Bargum sanoo.

"Mutta sen kyllä sain huomata, että jos sitä yrittää, saa olla vielä tarkempi sanojen valinnassa ja lauseiden rakentamisessa."

Bargumin taiturillisesti rakentamissa kohtauksissa yhdistellään ihmiselon taitekohtia elämän pysyvään kauneuteen universaalilla tavalla. Lyhykäisten upeasta suomennoksesta vastaavat Marja Kyrö ja Jyrki Kiiskinen (runot).

Syyskauden alkajaisiksi päästään nauttimaan Marjo Niemen odotetusta romaanista Kaikkien menetysten äiti. Ulla-Lena Lundbergilta ilmestyy tietokirja Herttuatar ja kapteenin vaimo ja Tomi Kontiolta runokokoelma Saattaa, olla. Kari Häkämies jatkaa kiitettyjen dekkariensa linjoilla uutukaisellaan Kaksoiselämää ja Juhani Känkäseltä saadaan jatkoa rakastetuille Apo Apponen –kirjoille.

Komean kirjakevään kaikki teokset on esitelty täällä Teoksen kotisivuilla, www.teos.fi.

Lisätiedot: info@teos.fi, puh. 020 743 250

Uutuuksia