Huikeita sukelluksia tähtitieteilijä Forsiuksen Suomeen, muinaiseen Persiaan ja koiran sielunelämään

31.08.2018

Kati Rapian ja Juha Hurmeen hullunhieno road trip -sarjakuvaromaani Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki kertoo Suomen ensimmäisen tähtitieteilijän Sigfrid Aronius Forsiuksen tarinan. Tänään ilmestyvän teoksen kutkuttavan hauskat tekstit ja Rapian keveän rosoinen piirrostyyli näyttävät 1600-luvun ennustusten ja tutkimusten yhteyden vaikkapa tämän päivän valeuutisiin.

"Hurme retkahti ensin pahasti Sigfrid Aronius Forsiukseen, melko tuntemattomaan supersäätäjään, Suomen ensimmäiseen tähtitieteilijään, maailmanlopun saarnaajaan, kartanpiirtäjään, pappiin, runoilijaan, alkoholistiin ja tiedemieheen ja mitä vielä, ja kirjoitti hänestä Niemi-kirjaansa hienon ja kiihkeän luvun."

Pian Rapia huomasi olevansa täysillä tekemässä sarjakuvaa.

"Siis 400 vuotta sitten eläneestä, sivistyneestä mutta todella ärsyttävästä ja silti jollakin tavalla ihastuttavasta riitapukarista. Ajelin muun muassa viiksekkäänä Ruijan Lapissa Forsiuksen retkikunnan muinaisia kartoitusreittejä. Ja se oli todella ok! "

Sarjakuvakirja pohjautuu alun perin Hurmeen tekstiin ja muihin Forsiuksesta kertoviin lähteisiin, mutta ponnistaa faktoista vauhtia ja jatkaa Rapian sanoin uusiin täysin mahdollisiin ulottuvuuksiin. Forsiusta riivasi ja ajoi eteenpäin valtava tiedonjano yhdistyneenä uskonnonlävistämään maailmankuvaan. Tieteen ja uskonnon ristipaineen lisäksi Forsiuksen eli 1600-luvun maailma oli sotainen ja epävakaa, ja sitä hallitsivat sotaisat ja epävakaat hallitsijat.

"Siinä piti jotenkin epävakaan luovan alan freelancerin silloinkin vain selviytyä. Forsiuksesta voi vetää yllättävän suoria viivoja tähän päivään ja nykyiseen maailmanmenoon, ja todeta vaikkapa sen, että tiettyihin samoihin kysymyksiin etsitään yhä edelleen vastauksia", Rapia sanoo.

Uskomattomalle aikamatkalle kuljettaa myös Tom Erik Arnkilin uusi romaani Dareioksen kirja, joka avaa samalla melkoisen aarreaitan ehkä Euroopan tärkeimmille juurille. Arnkilin Kuninkaan korva – kirjasarjan viidennen osan tapahtumapaikat ovat synkällä tavalla tuttuja nykylukijallekin: Syyria, Irak, Iran, Palestiina, Israel... Avoimia tai kyteviä konflikteja, sotaa ja vihaa. Tuolla alueella on kuitenkin vallinnut myös aatteellisen suvaitsevaisuuden kausi.

Uutukaisessa juutalainen Benjamin Aamoksenpoika on palvellut jo kolmea Persian valtakunnan kuningasta vakoojana. Kuningas Dareioksen luotettuna Ben päätyy urkkimaan Jooniaa: kreikkalaiset ovat kapinoimassa, sota on lähellä, ja heidän aivoituksissaan ei tunnu olevan mitään johdonmukaisuutta. Miten tuhansien vuosien takaiset tapahtumat vaikuttavat meihin vieläkin? Kuinka yleinen mielikuva antiikin Kreikasta on monella tapaa vääristynyt?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina työuransa tehnyt Arnkil viettää tämän kirjan ilmestymisen myötä 20-vuotistaiteilijajuhlaansa. Mikä sysäsi kirjoittamaan jatkoa suositulle sarjalle?

"No imu edestä, työntö takaa, onhan kysymyksessä jo viides osa sarjasta. Tarinan kaaret taas imevät kohti kuudetta ja viimeistä osaa. Sarjan ensimmäisessä osassa " jumala kaatuu", niin viimeisessäkin, kun sinne asti päästään; niiden välillä maailma ehtii muuttua kokonaan toiseksi."

Kyyroksen kirja vei Baabelissa syntyneen päähenkilön Benjamin Aamoksenpojan Persian koillisille rajamaille. Kambyseen kirja kuljetti Benjaminin Egyptiin, Vale-Bardijan kirja Intiaan ja Atossan kirja Persian valtapolitiikan kuohuihin. Dareioksen kirja vie hänet kreikkalaisten pariin, Jooniaan.

"Persian ja Kreikan suhteista ja kärhämöistä on annettu niin tietokirjoissa kuin kaunokirjallisuudessa sangen yksipuolinen kuva. Nyt tulee toinen kulma – eli panen topin 2 500 vuotta jatkuneelle vääristelylle... Vakavammin: eläydyn katsomustensa vavahteluun havahtuvan yksilön maailmaan ja toivon saavani lukijat mukaani."

Elokuun loppua ilostuttamaan ilmestyy tänään myös Sari Airolan kirjoittama ja piirtämä, niin pienille lapsille kuin heidän vanhemmilleen ja kasvattajille suunnattu koukuttava lasten kuvakirja Vuh, vuh! Kuka siellä? Hurmaava uutukainen esittelee Kanelin, jonka matkassa 1–3-vuotiaat lapset voivat tutustua koiran elämään.

"Oman koiran kasvu ja pienten lasten tapaaminen ison koiran kanssa on monenlaista ja moninaista. Tästä tuli ihan pikkuisten koirakirja kättä pidemmäksi erityisesti niille perheille, jotka tapaavat koiria esim. mummolassa, mutta eivät itse asu koiraperheessä."

Airola halusi luoda sympaattisen johdatuksen aatokseen, että koirat puhuvat koko kropallaan, vaikka eivät sano mitään.

"Ne voivat olla hassuja katsella, mutta liikkeillään kertovat kuitenkin jotain tunteistaan. Koira on koira, eikä vaatetettu eläimen näköinen ihminen." Airola halusi tuoda esiin myös koiramaailman herkullisuutta ja tietysti kaikkien olentojen erilaisuutta tai samanlaisuutta. "Tämän hassun 'tietokirjan' avulla on lempeämpää opastaa lasta olemaan vetämättä koiraa hännästä ja korvista kuin pelkällä 'ei saa vetää!' -komentamisella. Kirjan myötä lapsi ymmärtää, että koira on tunteva otus."

SYYSKUUSSA ILMESTYY KYMMENEN ULJASTA UUTUUSKIRJAA! LUE LISÄÄ SYKSYN KIRJOISTA: WWW.TEOS.FI

Tiedotuspäällikkö Hannele Jyrkkä on vuorotteluvapaalla 1.9.2018–27.2.2019. Hänen sijaisenaan työskentelee Petra Kakko, puh. 044 9705 424, petra.kakko@teos.fi www.

Uutuuksia