Juha Hurmeen Finlandia-juhlapuhe

29.11.2017

Arvoisat ihmiset; isot, älykkäät apinat.

Tän kuupan ympärillä, jolla me satumme asumaan, vörkkii kahdenlaisen pulmallisen energian ylilataus.

Ekaksi: ihmislajin, 7 ja puolen miljardin suurpedon, jättipopulaation aiheuttama kuluma ja ilmastonmuutos on järkyttänyt viimeiset 11 000 vuotta vakaina ja ennustettavina säilyneitä olosuhteita.

Tästä vakaudesta syntyivät maanviljelys, pyramidit, Kalevala, Shakespeare, yleinen suhteellisuusteoria, tekoäly ja frisbee-golf; hienoja ja arvokkaita juttuja kaikki.

Loppuun kulutettu biosfäärimme ja atmosfäärimme yökkää ja ylikuumenee: sään ääri-ilmiöt, hirmumyrskyt, tulvat, aavikoituminen, merten muovittuminen, saastuminen ja sukupuuttoaallot tarkoittavat yhteenlaskettuina, ettei vain ilmasto muutu: kaikki muuttuu. Tämä apinoiden planeettamme on muuttumassa tuntemattomaksi taivaankappaleeksi.

Tokaksi: myös semiosfäärissä eli kommunikaatiokentässä kuplii outoa energiaa. Ahneuden ja tyhmyyden liitto, hölmöt uskomukset ja pelko siittävät parhaillaan tehokkaasti eriarvoisuutta, väkivaltaa, poliittista sekasortoa ja uuden, karmean kiintoisan trendin: todellisuudesta kieltäytymisen.

Taide ja tiede ovat ainoat työkalut, joilla tämä sotku on selvitettävissä, jottei kehitys apinasta ihmiseksi jäisi pahasti kesken. Mitään muuta keinoa ei ole.

Sivistys ja valistus ovat kovinta todellisuutta! Kaikki muu on niiden rinnalla roskaa.

Det var den politiska delen av mitt tal. Nu ska jag fortsätta med den estetiska delen.

Mina viktigaste lärare inom skrivkonsten har varit Elmer Diktonius, Edith Södergran, Gunnar Björling, Runar Schildt och Lars Huldén. De här finlandssvenska författarna har lärt mig allt som man bör veta för att vinna Finlandia-priset i skönlitteratur. Tsekatkaa till exempel Elmer Diktonius, om ni inte tror mig, tsekatkaa jo tänään, han är så suverän! Vilken exploderande styrka! Vilket jubel av stormande ord! Vilken glädje för bokstäverna!

En betydande del av den bästa finska litteraturen genom alla tider har skrivits på svenska. Det är också bra att komma ihåg att två viktiga suomipoikaa, två begåvade apor, Mikael Agricola och Alexis Stenvall var helt tvåspråkiga. Det var därför de kunde utföra sitt banbrytande jobb med det finska skriftspråket. Annars sku det ha varit omöjligt.

För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti.

Sådant är livet.

Juha Hurme

Haastattelupyynnöt: tiedotuspäällikkö Hannele Jyrkkä, puh. 050 3222 387 

Uutuuksia