Kirjasyksyn säkenöivimpiä tapauksia: Juha Hurmeen suomennos Seitsemästä veljeksestä ja E. L. Karhun esikoisromaani Veljelleni

01.10.2021

Juha Hurme tekee sen taas, nostaa nerokkaalla tavalla esiin arvokasta kansanperinnettä nykylukijoiden iloksi. Lokakuun alussa ilmestyy Hurmeen tekemä nykysuomennos Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä

Hurmeen Seitsemän veljestä oikoo taiten nykysilmälle turhaa tai oudoksuttavaa koukerointia, mutta kumartaen säilyttää romaanin proosan, lyriikan ja draaman latingit.

Suurhanke sai alkunsa Hurmeen sovittaessa ja ohjatessa Seitsemän veljestä Ykspihlajan Työväen Näyttämölle Kokkolassa vuonna 2005.

Tuottajan tyttären poikaystävä ilmoitti minulle välikäden kautta, ettei tule katsomaan esitystä, jos siinä käytetään Kiven alkuperäistä jorinaa. Ajattelin, että hän on moukka. Viisitoista vuotta myöhemmin, Kiven eepoksen 150-vuotisjuhlilla Klaukkalassa 10.10.2020 tajusin, ettei tuottajan tyttären poikaystävän boikotti ollut täysin perusteeton. Kiven nerokas ja kummallinen taidesuomenkieli alkaa paeta nykyihmisten ymmärryksen horisontista”, Hurme toteaa.

Hän alkoi heti tehdä nykykäännöstä.

Minkälaista oli suomentaa tällainen klassikkoteos?

Valtavan hauskaa oli. Rakastan Aleksis Kiveä ja hänen eepostaan. Nyt sain peuhata veljeksien kanssa vuoden verran virke virkkeeltä, tapahtuma tapahtumalta, ja selvittää, että mitä siellä eteläisessä Hämeessä oikein sanotaan ja puuhataan.”

Hurme sanoo, että kyseessä on käännöstyö, ei enempää eikä vähempää.

”Kiven kieli on käännetty mahdollisimman huomaamattomasti ja taloudellisesti nykysuomen kirjakieleksi. Missään nimessä tällainen käännös ei korvaa alkuperäistä taideteosta, mutta se on toivoni mukaan käyttökelpoinen, jopa monille tarpeellinen, alkuperäisen rinnalla.

Kirjassa on lisäksi moninkertaisesti palkitun kirjailija, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Hurmeen oppinut ja hauska selitysosio, josta selviää muun muassa se, kuinka paljon lihaa urheilukilpailun häviäjä joutuu syömään.
Seitsemän veljeksen nykysuomennos ilmestyy 1.10.

Loppusyksyn säkenöiviä kirjatapauksia on myös kansainvälisesti tunnetun näytelmäkirjailijan ja dramaturgin E. L. Karhun esikoisromaani Veljelleni.

Häikäisevän romaanin yksinäinen tyttö katsoo kaunista, suosittua veljeään tyttöystävämahkuilijoiden aistikkaiden kehojen päällä. Jos joku katsoisi häntä, näkisi ehkä irtokarkkeja mässäilevän, veljeään varjon lailla varjelevan hylkiön, jonka maaninen kerronta pakottaa tuijottamaan, katsomaan kaikin puolin tarkemmin.

Kirja syntyi rakkaudesta antisankareihin.

Olen aina kokenut, että antisankareilla on meille jotain aivan erityistä annettavaa, mitä sankarit eivät koskaan pysty antamaan – oma riittämätön ihmisyytensä. Veljelleni on minun lahjani maailmankirjallisuuden antisankareiden kaartiin”, Karhu sanoo.

Näytelmäkirjailijana E. L. Karhu tunnetaan muun muassa klassikoiden päälle kirjoitetuista, uusia draamallisia muotoja tutkivista näytelmistä Prinsessa Hamlet (2017) ja Eriopis (2020). Karhun näytelmät ovat saaneet upean vastaanoton niin Suomessa kuin maailmalla.

Minkälainen matka esikoisromaanin kirjoittamisesta tuli?

Tämä romaani syntyi pyytämättä ja yllättäen. Eräänä päivä päähenkilö ilmaantui ja alkoi puhua minulle. Minä sitten toimin sihteerinä ja kirjasin ylös. Totta puhuen välillä toimin myös sensorina ja olin, että ei kuule muru, tätä me ei julkaista, hehee. Mutta suurin osa on kirjassa.

Veljelleni on eräänlainen seikkailuromaani. Proosan kirjoittaminen oli Karhun mielestä virkistävää ja hauskaa.

Sen maailma veti puoleensa ja tarjosi toisen jännittävän ja aina yllättävän tilan, johon sain mennä joka päivä. Prosessi muistutti välittömyydessään esoteerista kanavointia. Oli tosi palkitsevaa päästä tutustumaan kertojan maailmaan ja tehdä siellä löytöjä. Kaiken kaikkiaan tunnen tehneeni löydön tämän teoksen muodon ja kielen kanssa.

Tärkeää oli myös päästä tutkimaan ruumiillisuutta kirjoittamisessa ja erilaisten kehon tilojen läsnäoloa kielessä.

Erityisesti nautinnon teema on teoksessa tärkeä: nautinto vastarinnan välineenä, nautinnosta kiinni pitäminen tukahduttavissakin olosuhteissa ja sen vallankumouksellinen potentiaali. Kotityön ja hoivan jakamiseen liittyvät yhteiskunnalliset valtasuhteet sekä ruumiillisuuteen liittyvät sosiaaliset hierarkiat ovat niin ikään keskeisiä.

Veljelleni ilmestyy 8.10.

Haastattelupyynnöt: hannele.jyrkka@teos.fi, puh. 050 3222 387
Arvostelukappaleet: info@teos.fi

Uutuuksia