Maija Sirkjärvelle Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinto

04.12.2018

LEHDISTÖTIEDOTE 

Vapaa julkaistavaksi tiistaina 4. 12.2018 klo 14.00

Valokuvat: Lehdistö voi tilata korvauksetta valokuvan palkintojenjakotilaisuudesta valokuvaaja Jouko Vataselta (GSM 0400709204 tai vatanen4art@gmail.com)

 

Vuoden 2018 Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnot Silvia Hosseinille, Susinukke Kosolalle, Kaija Rantakarille ja Maija Sirkjärvelle 

WSOY:n pääjohtaja, professori Jalmari Jäntti ja rouva Hildur Jäntti perustivat vuonna 1942 säätiön nuorena kuolleen poikansa muistoksi. Kalevi Jäntin säätiön tarkoituksena on suomalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan vuosittain nuorille kirjailijoille myönnettävillä Kalevi Jäntin palkinnoilla. Palkinnon on nyt saanut 121 kirjailijaa. Viime vuonna palkittiin Olavi Koistinen, Maria Matinmikko ja Matias Riikonen. 

Säätiön palkintolautakunnan puheenjohtaja on kanslianeuvos Satu Jäntti-Alanko ja jäsenet VTT Anna Alanko, kriitikko Mervi Kantokorpi, professori Jyrki Nummi, kustantaja, fil. tri h.c. Touko Siltala ja runoilija, taiteilijaprofessori Saila Susiluoto.

Kalevi Jäntin säätiö myöntää neljä 18.000 euron suuruista palkintoa. Palkintosumma on yhteensä 72.000 euroa. Palkintolautakunta perustelee päätöksiään seuraavasti:

 

Silvia Hosseini (s. 1982 Teheranissa) palkitaan esikoisteoksestaanPölyn ylistys (Savukeidas)

Hosseinin esikoisteos ’Pölyn ylistys’ on puhutteleva, jos ei peräti ärsyttävä näyte nykyesseen lajirajoja paukuttelevasta asenteesta. Kokoelma sekoittaa itsetietoisen tyylikkäästi yksityisen ja yleisen kulttuurikritiikin, korkean ja matalan taidepuheen, ja laittaa lukijansa väittämään vastaan. Mutta myös ihailemaan Hosseinin kaunokirjallista mielipidetaidetta. Näissä esseissä ajatusvirtojen alku on usein vain vähäinen tomu, mutta lopputulos varsinainen hiekkamyrsky aavikolla. Lämpö, läsnäolo, ilo ja äly ovat ’Pölyn ylistyksen’ esseeminän maailmaa rakentavia voimavaroja.

Susinukke Kosola (s. 1991 Pietarissa) palkitaan runoteoksestaan Varisto (Kosola)

Helsingin Sanomien haastattelussa runoilija Susinukke Kosola kertoi tavoitteenaan olleen  ”--luoda jotakin sellaista joka olisi mahdollisimman huonosti peilattavissa kirjallisuuden traditioiden ja kirjallisuusinstituutioiden laatukriteerejä vasten”.  Tässä pyrkimyksessään runoilija ei ole onnistunut: Varistoon kaikilla perinteisillä  kriteereillä erinomainen ja omaperäinen runokokoelma. Käsinkirjoitettu Varistoalkaa kosmisesta näystä joka taittuu nopeasti intohimoiseksi sivilisaatiokritiikiksi. Identiteetin ongelma on teoksen keskeinen teema: aidon identiteetin etsintä, identiteettien kaupallistaminen ja ihmisenä olemisen valinnat, joita seksuaalisuudessaan rimpuileva olioparka modernissa ärsykevirrassa  kohtaa. Varistoon teos, jonka toistuvia aforistisia helmiä tekee mieli opetella ulkoa ja siteerata. Miten rikas, iloinen kokoelma: älyn leikkiä ja sanottavan painoa.

Kaija Rantakari (s. 1984 Tuusulassa) palkitaan runokokoelmastaanKoko meren laajuus (Poesia)

Rantakarin toinen kokoelma Koko meren laajuus on taidokkaasti virtaava runoelma rakkaudesta ja seksuaalisesta halusta. Rantakari tutkii hengittävien fragmenttien kautta runon muotoa ja säkeiden välistä tilaa, sitä, mitä ei sanota. Teoksen kieli ja metaforat ovat ajattomia: erotiikka ja aistivoimainen rakkaus vertautuvat meren liikkeeseen, rantoihin, vuorovesiin, aaltojen rytmiikkaan, jota säkeet ja säkeiden välit jäljentävät. Koko meren laajuuson tyylikkäästi hengittävä kokonaisuus jossa upean kielen kautta soivat ruumiillinen kaipuu, läheisyys ja halu, toisen kohtaaminen. "Olemme ikkunoita, emme peilejä", kuten kokoelma viisaasti toteaa. 

Maija Sirkjärvi (s. 1980 Lapualla) palkitaan novellikokoelmasta  Barbara ja muita hurrikaaneja (TEOS)

Barbara ja muita hurrikaaneja virkistää suomalaista novellia raikkaasti. Kokoelman yksitoista kertomusta vie lukijan arkisen tavanomaiseen maailmaan, joka yhtäkkiä alkaa huojua, kun siihen tunkeutuu väkivaltaisesti, kauhistuttavasti ja humoristisesti jokin outo, kummallinen elementti. Poliisikuulustelu etenee kafkamaisen epäselväksi prosessiksi, koti-ilta riistäytyy verilöylyksi, satunnainen asuntonäyttö muuttuu ihmissuhdepeliksi, ja patologinen mustasukkaisuusdraama paljastuu päähenkilön katsomaksi elokuvaksi. Kokoelman kertomukset varioivat rikkaasti kummallisuuden maailmassa, eikä lukija tiedä koskaan tiedä, varovaisesti sivua kääntäessään, mikä häntä odottaa nurkan takana.

 

Tiedustelut

Satu Jäntti-Alanko 


050 357 4730


satu.jantti-alanko@fimnet.fi

 

Uutuuksia