Runeberg-palkitun Marjo Niemen juhlapuhe

06.02.2018

Arvoisat kuulijat, Ärade lyssnare,

hyvää ja valoisaa Runeberginpäivää.

Kuvitellaan, että Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg eläisivät nyt. Fredrika, olen pahoillani, mutta sukupuolien tasa-arvossa olisi sinulla edelleen tekemistä. Ilokseni voin kuitenkin todeta, että työllesi kirjailijana olisi enemmän aikaa, sillä voisit laittaa lapsesi päivähoitoon. Johan Ludvig, tänä päivänä sinun pitäisi olla lyömässä nyrkkiä pöytään yliopiston, sananvapauden ja koulutuksen puolesta. Valitettavasti tämä veisi aikaa varsinaiselta työltäsi. Joutuisit istumaan monenmoisissa kokouksissa puolustamassa asioita, joita pidit arvossa. Ja jos te eläisitte nyt, te ehkä yhdessä osallistuisitte myös suomalaisuuden käsitteen päivittämiseen, avoimemmaksi ja kutsuvammaksi. Te teitte töitä näiden asioiden eteen silloin, me nyt.

Låt oss tänka att Johan Ludvig och Fredrika skulle leva idag. Jag beklagar, Fredrika, men du skulle ännu ha mycket att arbeta på när det gäller jämställdhet. Till min glädje kan jag konstatera att du skulle ha mer tid för ditt författarskap, eftersom du kunde sätta barnen på daghem. Johan Ludvig, i denna dag skulle du kämpa för att försvara universitetet, yttrandefriheten och utbildningen, vilket tyvärr skulle ta upp tid från ditt egentliga arbete. Du skulle vara tvungen att sitta på diverse möten för att försvara de värderingar du står för. Och om ni båda levde nu, skulle ni kanske tillsammans bidra till att förnya och vidga finskheten till någonting mer öppet och inbjudande. Ni arbetade med dessa frågor då, nu är det vi som gör det.

Jokainen ihminen kantaa mukanaan valonheitintä, jonka joka päivä suuntaa johonkin. Mitä enemmän valtaa ihmisellä on, sitä tarkemmin hänen olisi mietittävä tätä asiaa. Mille antaa valoa, mikä on tärkeää. Se mille suuntaa valoa, alkaa näkyä ja valaista itsekin.

Varje människa bär med sig en strålkastare, som hon riktar mot något varje dag. Ju mer makt man har, desto noggrannare ska man tänka på saken. Vem ska man lysa på, vad är viktigt just nu. Det som kommer fram i ljuset, blir synligt och kastar sitt eget ljus.

Många år sedan ställde jag en fråga till Silja Hiidenheimo, redaktör till mina tre första romaner : Varför skriva? Hon svarade såhär: "För att man måste titta på det man är rädd för och försöka tala om det som inte kan talas om, försöka förstå det som inte kan förstås."

Kysyin vuosia sitten Silja Hiidenheimolta, kolmen ensimmäisen romaanini kustannustoimittajalta: Miksi kirjoittaa? Hän vastasi näin: "Koska täytyy yrittää katsoa sitä kohti joka pelottaa ja yrittää puhua siitä mistä ei voi puhua, ymmärtää sitä mitä ei voi ymmärtää."

Olen yrittänyt toteuttaa tätä työssäni, vaikka häpeä on kirjailijan ainainen seuralainen. Sitä on mahdoton poistaa luovasta prosessista, sillä kirjailija kirjoittaa lukijoille, joiden toivoo ymmärtävän. Vaikka kirjailija haluaa ensisijaisesti valaista jotakin asiaa, haluaa hän myös, kuten muutkin ihmiset, tulla nähdyksi ja ymmärretyksi työnsä kautta. Minua on tämän kirjan kanssa ymmärretty, olen saanut lukijoilta paljon palautetta. Tämä palkinto on myös palaute. Esiraati suuntasi valoa kahdeksaan hienoon kirjaan ja valitsijaraati nyt minun kirjaani. Ilo on suuri, kun oma työ saa tällaisen valaistuksen palkinnon myötä. Kirjallisuuspalkinnot ovat kirjallisuuden kentällä myös yksi valonheitin.

Jag vill rikta ett varmt tack till prisets urvalsjury och jury, Borgå stad, tidningen Uusimaa, Finlands författarförening, Finlands kritikerförbund, tack Finlands svenska författarförening, tack mitt litterära hem Teos.

Haluan kiittää palkinnon esiraatia ja raatia, Porvoon kaupunkia, Uusimaa-lehteä, Suomen Kirjailijaliittoa, Suomen Arvostelijainliittoa, tack Finlands Svenska Författareförening, kiitos kirjallinen kotini Teos, siellä erityisesti kustannustoimittajani Jussi Tiihonen, joka vakaasti ja yhä uudelleen vastasi kysymykseeni voiko näin kirjoittaa, että voi, näin voi kirjoittaa, kiitos Teoksen Hannele Jyrkkä, Nina Paavolainen, sekä kirjani graafinen suunnittelija Jussi Karjalainen. Kiitos perheelleni tuesta kirjan raskaan kirjoitusvaiheen aikana ja ilon jakamisesta sen jälkeen.

Uutuuksia