Upea maailmankaikkeuden kulttuurihistoria, Suomi 100 -silmäke sekä ylistys rakkaudelle ja kuolemalle

25.09.2017

Näitä kaunokirjallisia teoksia on odotettu: tällä viikolla ilmestyy Juha Hurmeen Niemi, Marko Leinon Suo ja Tomi Kontion Saattaa, olla.

Kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja Juha Hurmeen ensi tiistaina ilmestyvä Niemi on varmasti yksi kirjasyksyn tapauksia. Uutukainen kuljettaa lukijansa hurmemaisen väkevästi ja lennokkaasti ei enempää eikä vähempää kuin maailmakaikkeuden kulttuurihistorian lähteille – ja tietysti Suomen oloisen niemennökön ympäristöön, vertaillen sen saavutuksia eurooppalaiseen ja laajempaankin hengentuotantoon. Taiteilija-tieteilijä Hurmeen tutkain löytää aina jotakin uutta jo muka tiedetystä.

Hurme sanoo, että typerä nationalistinen pullistelu ja oma "kunnioitettavan korkea" ikä saivat hänet kirjoittamaan tämän odotetun teoksen.

"Niemi vastaa itselleni asettamaani kysymykseen ' kuka minä olen'. Tämmöiset kysymykset aktivoituvat, kun ihminen lähestyy sadan vuoden ikää. Kirjan aatteellinen motto on kollegani, näytelmäkirjailija ja kuplettilyyrikko Tatu Pekkarisen yleispätevä, antifasistinen aivoitus: 'väliaikaista kaikki on vaan.'"

Kaunokirjallinen, vankan tietopohjainen teos perustuu tekijän mukaan noin 50 vuoden valmisteluihin, joista viimeiset kolme vuotta on kulunut intensiivisesti opiskellen ja kirjoittaen.

"Opintoretkeni on ollut hauska kuin mikä. Pyrin välittämään löytöretkeilijän riemuni lukijalle. Ihmiskunta on mahtava kunta!"

Marko Leinon ensi viikolla ilmestyvässä huikeassa Suo-romaanissa liikutaan niin ikään Suomessa, 100-vuotiaan maan pirstaleisilla reunamilla. Suon sirpaleista rakentuu kokonaisuus, joka ei ole suuri kansallinen kertomus. Se on satavuotinen hetteikkö, jossa ihmisten kohtalot välillä risteävät, mutta useimmiten ollaan tavalla tai toisella yksin.

Leino sanoo, että uutukaisen kirjoittaminen lähti syvästä vaivaantuneisuudesta "koko vakavamielistä kansallisromanttisvirallista Suomi 100 -itsenäisyyshymistelyä kohtaan"

Minkälaiselle matkalle kirjoittamisprosessi vei?

"Kyllähän siitä tuli sellainen sadan vuoden suossa tarpomisen reissu, jossa koko miehen imaisi syövereihinsä mätää löyhkäävä suonsilmäke jo ensimmäisellä harha-askeleella. Ylös päästiin, mutta ilman saappaita. Sinne jäivät myös reppu, syömättömät eväät ja kartta. Loppumatka oli yhtä hortoilua ja nälkäisen mielen sekopäistä hallusinointia", Leino muotoilee.

Tomi Kontion odotettu runokokoelma Saattaa, olla sykähti liikkeelle erään kollegan muistuttaessa runoilijan todenneen, että kaiken runouden taustalla on rakkaus ja kuolema. Väite oli tietoisesti kärjistetty, mutta perusteltavissa. Niinpä Kontio päätti kirjoittaa teoksen, jossa rakkauden ja kuoleman tematiikka todella tulee kosketusetäisyydelle, ja joka pyrkii osoittamaan, kuinka nämä kaksi käsitettä kietoutuvat toisiinsa kuin juosteet dna-molekyylissä.

"Henkilökohtaisempi syy kokoelman kirjoittamiseen oli perhettäni kohdannut suru, joka sai pohtimaan olemassaolon kysymyksiä kuoleman ja rakkauden näkökulmasta."

Hivelevän kaunista, syvästi koskettavaa kokoelmaa kirjoittaessaan Kontio alkoi selailla pitkästä aikaa tiettyjä tärkeitä, mutta aina kiehtovalla tavalla hämäräksi jääneitä ranskankielisten ajattelijoiden teoksia.

"Nämä ajattelijat saattavat minua pikemminkin runouden kuin filosofian pariin – esimerkiksi Simone Weil, Julia Kristeva, Jean Baudrillard ja Maurice Blanchot. Blanchot'n kirjassa Tunnustamaton yhteisö on lainaus Bataillelta, joka sopii hyvin kokoelmani teemaan: 'Raastava ero saa minut värisemään hiljaa, ja kadotan puheeni kanssasi, kuolen kanssasi ilman sinua, annan itseni kuolla puolestasi, otan lahjan vastaan sinun ja minun tuolta puolen.'"

LOKAKUUSSA ILMESTYY MM. JOUKO TURKAN POSTUUMISTI JULKAISTAVA TEOS KÄRSIMYS ON TURHAA (24.10.) JA PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVIEN TARINA "WE'RE COMING TO LET'S GO" (3.10.).

Lisätiedot: Tiedotuspäällikkö Hannele Jyrkka, hannele.jyrkka@teos.fi, puh. 050 322 2387

Uutuuksia